määräala (esineoikeus)

Määritelmä kiinteistörekisteriyksikön rajoiltaan määrätty alue

Selite

Rekisteriyksikön alueesta käytetään määräalan käsitettä erityisesti omistajanvaihdosten yhteydessä. Kiinteistönkaupoista suuri osa on määräalan kauppoja. Kiinteistön omistaja voi myös myydessään kiinteistön pidättää siitä itselleen määräalan eri kiinteistöksi erotettavaksi.

Maakaaressa (540/1995) määräala on rinnastettu kiinteistöön omistuksen yksikkönä. Määräalan saajan oikeutta ei enää aikaisempaan tapaan voida luonnehtia oikeudeksi toisen omistamaan kiinteistöön (irrottamisoikeudeksi). Kiinteistönmuodostuksella ei ole merkitystä määräalan omistajanvaihdoksen kannalta.

Kiinteistönmuodostamislain mukaan rekisteriyksikön määräala muodostetaan eri kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Tämä koskee myös sitovan tonttijaon mukaista tonttia. Lohkottavaa kiinteistöä kutsutaan emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista muodostettavaa kiinteistöä kantakiinteistöksi. Lohkomisessa on todettava, mikä muodostetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö, ja tieto on merkittävä kiinteistörekisteriin. Tällä on maakaaren mukaan merkitystä panttivakuuksien vastuujärjestyksen kannalta. ( Ks. myös määräala ympäristöoikeuden näkökulmasta.)

Määräalan saantoa koskee lainhuudatusvelvollisuus samoin kuin kokonaisen kiinteistön saantoa. Määräalan lohkominen itsenäiseksi kiinteistöksi on mahdollista vasta, kun määräalaan on myönnetty lainhuuto. Lohkomistoimitus tulee tämän jälkeen ilman eri hakemusta vireille. Määräalan lainhuuto siirretään aikanaan viran puolesta koskemaan muodostettua kiinteistöä.

Kiinteistön omistajan panttausvalta määräalaan katkeaa heti, kun määräala on luovutettu. Lainhuudon hakeminen määräalaan estää emäkiinteistön uusien kiinnitysten kohdistumisen siihen. Lainhuudon myöntämisen jälkeen määräalaan voidaan perustaa panttioikeus määräalan saajan lukuun. Oikeuskehityksen johdosta määräalan saajan dynaaminen suoja on nyttemmin lähes yhtä vahva kuin kokonaisen kiinteistön saajan suoja. Poikkeukset koskevat määräalan saajan sivullissuojan vahvuutta tietyissä tilanteissa luovuttajan aikaisempia panttivelkojia sekä ulosmittausvelkojia vastaan.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Leena Kartio

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KartioL2001, s. 300-302, Jokela&al2010, s. 25-27, s. 268-269, s. 419-421, s. 463-464, Tepora&al2010, s. 17-19

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:määräala (esineoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:määräala (esineoikeus).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →