lohkominen


lohkominen

Määritelmä määräsuuruisen ja rajoiltaan määritellyn alueen (määräala) erottaminen kiinteistöstä

Selite

Lohkominen on yleisin kiinteistönmuodostamistoimitus. Sitä käytetään erityisesti luovutettaessa laajasta kiinteistöstä palstoja eli määräaloja loma- ja muuhun asutukseen. Jakoperusteena on siten kauppakirja tai muu luovutuskirja, joka saantoperusteena määrittelee kohteen aseman luovuttajakiinteistöllä. Lohkomisen edellytyksiksi kutsutut osittamispoliittiset edellytykset ovat vaihdelleet eri aikoina riippuen siitä, onko poliittinen asenne suhtautunut kiinteistöjen pirstomiseen pidättyvästi vai sallivasti. Nykyisin lohkominen liittyy lähes automaattisesti määräalan kauppaan eikä mainitunlaisia poliittisia rajoituksia ole. Rajoituksia voi kuitenkin johtua lähinnä kaavoituksesta, missä saatetaan asettaa rakennuspaikoille vähimmäiskokoa tai sijaintia koskevia vaatimuksia (kaavoituspoliittiset edellytykset). Luovuttavaa kiinteistöä kutsutaan emäkiinteistöksi ja lohkottavaa määräalaa lohkokiinteistöksi. Erottamisen jälkeen jäljelle jäävää kiiinteistöä kutsutaan kantakiinteistöksi, se voi olla mikä tahansa muodostettavista tiloista, yleensä kuitenkin luovuttajan omistukseen jäävä kiinteistö. Kantakiinteistön tunnistaminen on tärkeää sille kuuluvien yhteisalueosuuksien ja muiden etuuksien vuoksi.

Yhteislohkomiseksi kutsutaan tilannetta, jossa samassa kunnassa sijaitsevista, samalle omistajalle tai samoille omistajille kuuluvista kiinteistöstä erotetaan määräala. Yhteislohkominen edellyttää, että kiinteistöihin kohdistuvat kiinnitykset ja rasitukset ovat yhdenvertaisia, samanlaatuisia ja että kiinteistöä ei ole ulosmitattu tai kuulu konkurssipesään. Lisäksi on otettava huomioon tilussijainnin tarkoituksenmukaisuus ja rekisterijärjestelmän selvyyden vaatimukset. Määräalan lohkomista voi hakea kiinteistön omistaja itsekin ilman luovutusta, jolloin hän määrittää alueen rajat ja sijainnin (jakoperusteen).

Lohkoa voidaan myös osuus yhteisestä alueesta tai yleisestä alueesta. Osuus kiinteistöstä tai yhteisalueesta voidaan lisäksi siirtää liitettäväksi toiseen kiinteistöön, saajakiinteistöön. Jos kiinteistöihin kohdistuu erilaisia kiinnityksiä, niitä voidaan lohkomistoimituksessa tietyin edellytyksin järjestellä ja myös vapauttaa kiinteistö toisen rasituksista.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaatajaK1949, HolloE2006, HyvönenV2001, PietiläJ1971, SuomaaV1971

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:lohkominen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lohkominen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →