Filosofia:kategoria
kategoria
| kategoria |
Määritelmä
perustavin tai yleisin olio- tai ominaisuusluokka tai yleiskäsite
Selite
Oppi kategorioista pohjautuu Aristoteleen (384-322 eaa.) teokseen Kategoriat, joka tarkastelee yleisellä tasolla väitelauseiden tai arvostelmien perusosia eli termejä ja niiden tarkoittamia asioita. Aristoteleen mukaan voidaan erottaa kymmenen kategoriaa: substanssi, kvantiteetti, kvaliteetti, suhteessa oleminen (relaatio), paikka, aika, asento, jollakin oleminen, tekeminen (akti) ja kohteena oleminen (passio). Kaikkien arvostelmien sisältö on hahmotettavissa nimenomaan näiden kategorioiden puitteissa. Jotkut ovat tulkinneet Aristoteleen kategoriat ontologisesti niin, että kyseessä olisi kymmenen yleisintä luokkaa, joihin kaikki olemassa oleva olisi jaoteltavissa. Toisissa tulkinnoissa kategoriat ymmärretään pikemminkin käsitteitä koskevaksi. Tällöin ne ovat loogisia tai kielellisiä kategorioita, jotka jaottelevat erilaisia tapoja kysyä asioita (mikä, kuinka paljon, millainen jne.). Immanuel Kantin (1724-1804) kaksitoista ymmärryksen kategoriaa (jotka jakautuivat neljään kolmen ryhmään) muodostavat Kantin transsendentaalisen logiikan peruskäsitteet. Kantille kategoriat eivät luokittele maailmaa sinänsä, vaan ovat kaikkein yleisimpiä käsitteitä, joita me välttämättä käytämme ymmärtäessämme maailmaa sellaisena kuin se meille ilmenee. Hegelin kategoriat puolestaan muodostavat hengen kehityksen vaiheiden ketjun, jossa kukin kategoria kuvaa tai vastaa tiettyä hengen kehityksen vaihetta. C.S. Peircen (1839-1914) kolme universaalikategoriaa (ensiys, toisius, kolmannuus) syntyivät Kantin kategorioiden kritiikistä loogisiksi kategorioiksi, yleisimmiksi mahdollisiksi käsitteiksi. Myöhemmin Peirce piti niitä fenomenologian (ts. faneroskopian) universaalisina kategorioina, ts. yleisimpinä käsitteinä, jotka sisältyvät tai voidaan tavoittaa kaikesta mielensisällöstä. Ne tarjoavat yleisen huomionkiinnittämismenetelmän, jota voidaan kuitenkin soveltaa niin logiikassa, metafysiikassa kuin psykologiassakin. Metafysiikassa Peirce argumentoi kaikkien kolmen kategorian reaalisuuden ja toisiinsa redusoimattomuuden puolesta. Peirce piti mahdollisena myös erityisten kategorioiden luetteloa, joka vastaisi Hegelin kategorialuetteloa, mutta ei ollut tyytyväinen yrityksiinsä nimetä niitä ja luopui yrityksestä. Määritellessään merkityskategorioita Edmund Husserl (1859-1938) ei yrittänyt vain kuvata tietoisuuden yleisiä piirteitä vaan myös ehtoja, joiden ansiosta maailma näyttäytyy sellaisena kuin se näyttäytyy.
Erikieliset vastineet
| category | englanti (English) | |
| categoria | espanja (español) | |
| categoria | italia (italiano) | |
| categoria | portugali (português) | |
| catégorie | ranska (français) | |
| kategori | ruotsi (svenska) | |
| Kategorie | saksa (Deutsch) | |
| kategooria | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- ensiys (alakäsite)
- kategoriavirhe
- kausaliteetti (alakäsite)
- kolmannuus (alakäsite)
- kvaliteetti (alakäsite)
- kvantiteetti (alakäsite)
- modus (alakäsite)
- olemus
- relaatio (alakäsite)
- substanssi (alakäsite)
- toisius (alakäsite)
- totaliteetti (alakäsite)
- transsendentaalinen (ominaisuus)
- ymmärryksen kategoria (alakäsite)
Käytetyt lähteet
AudiR1995, BagginiJFoslP2013, ThomassonA2013, LalandeA2002, RitterJGründerK1971, KorkmanYrjönsuuri1998, KeinänenJVadenT2011, Juti2001
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:kategoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kategoria.)