Oikeustiede:valtiosääntöpluralismi
valtiosääntöpluralismi
valtiosääntöpluralismi |
Euroopan ihmisoikeussopimuksen ihmisoikeusartiklojen ja Ihmisoikeustuomioistuimen päätösten sekä niiden noudattamisen valvontajärjestelmän (ministerikomitea) välityksin kansallinen oikeusjärjestys kehittyy toisaalta kansallisin säädösmuutoksin, mutta Suomessa sovellettavan ns. dualististen järjestelmän ohittavalla tavalla ja toisaalta myös siten että tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset käyttävät oikeuslähteinään sekä ihmisoikeusartikloja että tuomioistuimen ennakkopäätöksiä.
Ns. sekundaari EU-oikeus (mm. asetukset, direktiivit ja päätökset) omaavat ns. etusijan suhteessa kansalliseen oikeusjärjestykseen ohittaen perustuslaissa säädetyn dualistisen järjestelmän. Lisäksi useiden muiden EU-oikeudellisten periaatteen ja sääntelyiden (mm. ns. preliminary rulings-järjestelmä ja suora sovellettavuus) muuntavat kansallisen oikeusjärjestyksen sisältöä tavoilla, joita ei valtiosäännössä määritellä.
Pääasiassa em. seikoista johtuu, ettei Suomen valtiosääntö yksinään enää täysimääräisesti kuvaa eikä sääntele oikeusjärjestykseen vaikuttavia seikkoja.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Erikieliset vastineet
constitutional pluralism (luo nimityssivu) | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- asetus
- direktiivi
- dualismi valtiosopimusoikeudessa
- ennakkoratkaisujärjestelmä
- ensisijaisuusperiaate (etusijaperiaate)
- EU-oikeuden suora sovellettavuus
- EU
- Euroopan neuvosto
- Euroopan unionin ylivaltiollinen toimivalta
- Eurooppaoikeuden etusijaperiaate
- harmonisointi (EU)
- ihmisoikeudet perusoikeusjärjestelmässä
- ihmisoikeusmyönteinen laintulkintametodi
- päätös
- sektorimonismi
- ylikansallinen konstituutio
- ylikansallisuus
Käytetyt lähteet
BarberNB2011, Pajuoja&Pölönen2011
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:valtiosääntöpluralismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosääntöpluralismi.)