Oikeustiede:valtiosääntöoikeus
valtiosääntöoikeus
valtiosääntöoikeus |
Vuoden 2000 perustuslaissa valtiosääntö ja perustuslaki säädetään synonyymisesti: "Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa".
Valtiosääntöoikeuden tutkimuksen painopistealana ovat perustuslain eri luvuissa säädetyt instituutiot kuten valtiosuvereenisuus, ihmisten perusoikeudet, ylimpien valtioelinten (eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto sekä oikeuslaitos) tehtävät l. valtiovallan kolmijako-oppi, rakenne ja toimivalta. Kun termi valtiosääntö laajassa merkityksessä kattaa myös perustuslakiliitännäiset säädökset, valtiosääntöoikeuden ja valtiosääntöoikeudellisen tutkimuksen alaan kuuluvat mm. vaalilainsäädäntö, perusoikeuksia konkretisoivat säädökset kuten yhdistyslaki sekä merkittäviä osia valtiontalousoikeudesta eduskunnan valtiontalousvallan ja finanssivallan välityksin sekä EU-oikeuden instituutioita ja niiden päätösten oikeusvaikutuksia jäsenvaltioissa koskevat osat.
Jo ennen perustuslain 1 §:ään tehtyä lisäystä "Suomi on Euroopan unionin jäsen" (4.11.2011/1112) eurooppaoikeuden, Euroopan unionin rakenteet ja jäsenvaltioon kohdistuvat velvoitteet voitiin, osin EU-oikeuden ensisijaisuusperiaatteen (etusijaperiaate) välityksin, katsoa osiksi valtiosääntöoikeutta, ja niihin suunnattiinkin valtiosääntöoikeudellista tutkimusta.
Vuoden 2000 perustuslaki sisältää 1 §:ssä toteamuksen ihmisoikeuksien turvaamisesta yhtenä Suomen kansainvälisen toiminnan painopisteisteistä. Perustuslain 74 §:ssä perustuslakivaliokunnan tehtäväksi säädetään lausunnon antaminen lakiehdotusten suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näiden sääntelyjen seurauksena kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä voidaan lukea valtiosääntöoikeuden osaksi.
Valtiosääntöoikeus voidaan nähdä valtiosääntönormiston (perustuslaki) ympärille kehitettynä systemaattisena kokonaisuutena, jossa säädännäinen oikeus, soveltamiskäytäntö ja lainoppi (mm. systematisoivana tekijänä) ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (Jyränki-Husa).
Valtiosääntöoikeuden tutkimuksessa oli ennen vuoden 1995 perusoikeusuudistusta painopistealana ylimpien valtioelinten tehtävät, toimivalta ja päätöksentekomenetelmät. Uudistuksen jälkeisenä aikana painopiste siirtyi perusoikeusjärjestelmään.
Lainopin menetelmin suoritettujen tutkimuksen rinnalla Suomessa harjoitetaan vertailevaa valtiosääntötutkimusta omine tutkimusmenetelmineen.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- eduskunta
- ensisijaisuusperiaate (etusijaperiaate)
- Euroopan unioni
- Euroopan unionin perusoikeuskirja (eurooppaoikeus)
- eurooppaoikeus
- oikeudellinen ja poliittinen valtiosääntö
- perustuslaki
- Suomen valtiosääntö
- tasavallan presidentti
- valtioneuvosto (valtiosääntöoikeus)
- valtiosuvereenisuus
- valtiosääntöoikeustiede
- valtiovallan kolmijako-oppi
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:valtiosääntöoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosääntöoikeus.)