oikeudellinen ja poliittinen valtiosääntö


oikeudellinen ja poliittinen valtiosääntö

Määritelmä politiikan tutkimuksessa käytettävä jaottelu, joka kiinnittää huomion siihen, onko tietty kokonainen valtiosääntö tai jotkin sen instituutioista voimassa tai ainakin säädetty asianmukaisesti (oikeudellinen valtiosääntö) vai syrjäytynyt siitä poikkeavien käytäntöjen tieltä, jolloin korvaavat uudet käytännöt, tulkinnat ja valtiosäännön reaalimaailmassa toimivat osat muodostavat poliittisen valtiosäännön

Selite

Politiikan todellisuus on kirjoitetun valtiosäännön testi. Yleensä vakiintuneissa oikeusvaltioissa säädetty valtiosääntö on myös käytännössä tehokas siten, että säännöksiä noudatetaan niiden alkuperäisessä asussaan. Valtiosäännön vanhetessa vakiintuneet politiikan käytännöt, valtiosääntökonventiot, ja hyvin pitkälle sanamuodot ylittäen omaksutut valtiosääntötulkinnat muuntavat säädettyjen instituutioiden sisältöä. Hyvin vanhat sääntelyt saattavat menettää sitovuutensa käyttämättömyyden seurauksena (desuetudo).

Joskus valtiosääntöisen instituution matala tai kokonaan puuttuva legitimiteetti voi johtaa siihen, että säännöstön soveltamisesta luovutaan tai sen faktinen sisältö olennaisesti muuttuu (esim. monarkin itsenäinen päätösvallan käyttö Ruotsissa). Ääritapauksena on koko kirjoitetun valtiosäännön syrjäytyminen ja korvautuminen todellisten valtasuhteiden muodostamalla de facto valtiosäännöllä. On myös tapauksia, jolloin kirjoitettua valtiosääntöä ei alkujaankaan noudateta, vaan sen tilalla toimii tosiasiallinen valtasuhdesäännöstö (mm. eräät entisten ns. sosialististen valtioiden valtiosäännöt).

Edellistä laajemmassa merkityksessä poliittisen valtiosäännön käsitettä käytetään kysyttäessä, kuka tai mikä poliittinen toimija todella faktisesti päättää niistä seikoista, joista muodollisesti ja virallisluontoisesti päätetään perustuslaissa säädetyn toimivallan puitteissa ja nimetyn valtioelimen toimesta. Esimerkiksi jo parlamentarismin periaatteen toteutusmekanismit aiheuttavat sen, ettei hevin voida sanoa, millaiset päätösvaltasuhteet tosiasiassa vallitsevat parlamentin ja hallituksen kesken. Samoin voidaan kysyä, millainen on puolue-elinten ja eduskuntaryhmien vaikutusvalta kansanedustuslaitoksen nimissä tehtäviin päätöksiin.

Vertaileva valtiosääntöoikeudellinen tutkimus liitettynä empiirisiin menetelmiin osoittaa, ettei valtiosääntövertailua ole järkevää suorittaa pelkin säädöstekstivertailuin.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:oikeudellinen ja poliittinen valtiosääntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudellinen ja poliittinen valtiosääntö.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →