oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa

oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa (luo nimityssivu)

Määritelmä ovat keskeisessä asemassa suhteessa oikeussääntöihin, sillä merkittävä osa perustuslain sääntelyistä, erityisesti Suomen valtiosäännön perusteet PeL 1 luvussa ja perusoikeussäännökset 2 luvussa on kirjoitettu hyvin yleisluontoisesti ja korkealla abstraktiotasolla

Selite

Oikeusteoriassa kehitetty jako sitoviin oikeussääntöihin ja yleisiin oikeusperiaatteisiin on selvästi havaittavissa ja käytännössä merkittävä seikka valtiosääntöoikeuden alalla. Oikeusperiaatteiden institutionaalinen tuki (Laakso s. 333 s.) poikkeaa jossain määrin useista muista oikeudenaloista.

Eräissä perustuslain pykäläotsikoissa mainitaan periaate (mm. 2 §:n "oikeusvaltioperiaate" ja 8 §:n "laillisuusperiaate"). 3 §:n otsikossa mainitaan parlamentarismi, mutta oikeuskirjallisuudessa puhutaan usein parlamentarismin periaatteesta. Myös esimerkiksi PeL 20 §:n otsikko, vastuu luonnosta, voidaan nähdä oikeusperiaatteena (biodiversiteetin turvaamisen periaate), johon saatetaan liittää mm. kestävän kehityksen periaate, kestävän käytön periaate ja aiheuttamisperiaate. Perusteluna oikeusperiaateluonteelle voivat tällöin olla ympäristöalan kansainvälisoikeudelliset yleissopimukset. Myös EU:n perustamissopimusten välityksin on kehittynyt oikeusperiaatteita PeL 1.3 §:ään liittyen ("Suomi on Euroopan unionin jäsen").

Pääosa valtiosääntöoikeuden alan oikeusperiaateluonnehdinnoista ankkuroituu l. saa em. institutionaalisen tuen joko vuoden 2000 perustuslain valmisteluasiakirjoista ja vuoden 1995 perusoikeusuudistusta tarkoittaneesta hallituksen esityksestä (esim. 16.2 §:n ilmaisema "elinikäisen koulutuksen periaate", HE 1/1998 s. 180) ja siitä annetusta eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnöstä tai perustuslakivaliokunnan antamista lausunnoista hallituksen esitysten sisältämien lakiehdotusten säätämisjärjestyksestä.

Perustuslakivaliokunnan luonnehtimien oikeusperiaatteiden institutionaalinen tuki puolestaan voidaan johtaa PeL 74 §:n säännöksestä, jonka mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tällaisia lausuntoja pidetään eduskuntaa sitovina.

Valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa (oikeuskirjallisuudessa) on niin ikään kehitelty, em. lähteisiin pääosin tukeutuen, luonnehdintoja valtiosääntöoikeudellisista oikeusperiaatteista.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LaaksoS2012

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →