Oikeustiede:oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa
oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa
oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa (luo nimityssivu) |
Oikeusteoriassa kehitetty jako sitoviin oikeussääntöihin ja yleisiin oikeusperiaatteisiin on selvästi havaittavissa ja käytännössä merkittävä seikka valtiosääntöoikeuden alalla. Oikeusperiaatteiden institutionaalinen tuki (Laakso s. 333 s.) poikkeaa jossain määrin useista muista oikeudenaloista.
Eräissä perustuslain pykäläotsikoissa mainitaan periaate (mm. 2 §:n "oikeusvaltioperiaate" ja 8 §:n "laillisuusperiaate"). 3 §:n otsikossa mainitaan parlamentarismi, mutta oikeuskirjallisuudessa puhutaan usein parlamentarismin periaatteesta. Myös esimerkiksi PeL 20 §:n otsikko, vastuu luonnosta, voidaan nähdä oikeusperiaatteena (biodiversiteetin turvaamisen periaate), johon saatetaan liittää mm. kestävän kehityksen periaate, kestävän käytön periaate ja aiheuttamisperiaate. Perusteluna oikeusperiaateluonteelle voivat tällöin olla ympäristöalan kansainvälisoikeudelliset yleissopimukset. Myös EU:n perustamissopimusten välityksin on kehittynyt oikeusperiaatteita PeL 1.3 §:ään liittyen ("Suomi on Euroopan unionin jäsen").
Pääosa valtiosääntöoikeuden alan oikeusperiaateluonnehdinnoista ankkuroituu l. saa em. institutionaalisen tuen joko vuoden 2000 perustuslain valmisteluasiakirjoista ja vuoden 1995 perusoikeusuudistusta tarkoittaneesta hallituksen esityksestä (esim. 16.2 §:n ilmaisema "elinikäisen koulutuksen periaate", HE 1/1998 s. 180) ja siitä annetusta eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnöstä tai perustuslakivaliokunnan antamista lausunnoista hallituksen esitysten sisältämien lakiehdotusten säätämisjärjestyksestä.
Perustuslakivaliokunnan luonnehtimien oikeusperiaatteiden institutionaalinen tuki puolestaan voidaan johtaa PeL 74 §:n säännöksestä, jonka mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tällaisia lausuntoja pidetään eduskuntaa sitovina.
Valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa (oikeuskirjallisuudessa) on niin ikään kehitelty, em. lähteisiin pääosin tukeutuen, luonnehdintoja valtiosääntöoikeudellisista oikeusperiaatteista.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- eduskunnan perustuslakivaliokunta
- oikeuskäytäntö
- oikeuslähde
- oikeusperiaate
- oikeussääntö
- oikeussääntö/oikeusperiaatejaottelu
- parlamentarismi
- perustuslaki
- Suomen valtiosääntö
- valtiosääntöoikeus
- valtiosääntöoikeustiede
- vastuu luonnosta
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeusperiaatteet valtiosääntöoikeudessa.)