Oikeustiede:oikeuskieli
oikeuskieli | juridinen kieli | oikeudellinen kieli
oikeuskieli | |
lakikieli | (laajassa mielessä) |
juridinen kieli | |
oikeudellinen kieli |
Virkakieli voidaan määritellä eri tavoin: kyse on joko oikeuskielen yläkäsitteestä tai sille rinnakkaisesta ja osin päällekkäisestä käsitteestä.
Lakimiesslangi (juristijargon) viittaa juristien vapaaseen, epäviralliseen kielenkäyttöön oman ammattiryhmänsä tai virastonsa piirissä. Lakimiesslangia ei ole tarkoitettu virallisiin asiakirjoihin, eikä ylipäätään ulkopuolelle suuntautuvaan viestintään. Siksi se on yleensä ulkopuolisen näkökulmasta vaikeasti ymmärrettävää tai suorastaan käsittämätöntä. Lakimiesslangin ja varsinaisen oikeuskielen raja on häilyvä, ja slangi-ilmaukset saattavat sisältää myös juridisia (usein vanhahtavia) termejä, kuten ilmauksessa "ryypätä fatalji" (ts. jättää jokin toimenpide tekemättä määräajassa unohtamisen tai vastaavan syyn vuoksi).
Kuriaalikieli (sanasta curia) oli aikoinaan (1800-luvulla) neutraali ilmaus, joka tarkoitti tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten käyttämää kieltä. Nykyisin ilmausta käytetään lähinnä pejoratiivisesti: sillä viitataan (viranomaisten) koukeroiseen ja kankeaan ilmaisutapaan.Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila
Related Concepts
- asiakirjakaavat
- juridinen lyhenne
- kuriaalikieli
- lainsuomennokset
- lakikieli
- lakimieslatina
- lakimiestyyli
- oikeudenkäyntikirjelmät
- oikeuskulttuuri (oikeussosiologia)
- oikeussanakirja
- oikeustermi
- oikeustietosanakirja
- tuomioistuinkieli
- tuomiomallit
- virkakieli (oikeuskulttuuri)
Sources
HeikkinenV2002, Heikkinen&al2000, MattilaH2008, MattilaH2012c, MattilaH2012, MattilaH2013, NiemivuoM2008, PajulaP1960, TiililäU2009, Foley&al2008, Piehl&Vihonen2010, Mattila&al2010, MattilaH2017
References
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.3.2021: Oikeustiede:oikeuskieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeuskieli.)
Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →