juridinen lyhenne


juridinen lyhenne

Määritelmä lyhenne, jonka tarkoite on luonteeltaan oikeudellinen (esimerkiksi säädös, lainkäyttö- tai lainvalmisteluelin, oikeustieteellinen aikakauskirja tai lakimiesyhteisö)

Selite

Virallisissa juridisissa yhteyksissä, kuten säädösteksteistä, ei Suomessa käytetä lyhenteitä. Sitä vastoin oikeuskirjallisuudessa niitä esiintyy laajasti. Valtaosa lyhenteistä on satunnaisia (ts. kirja- tai artikkelikohtaisia), mutta myös vakiintuneita lyhenteitä on runsaasti. Osin oikeuskirjallisuudessa esiintyvät lyhenteet ovat yleiskielisiä (esim. ks., ʼkatsoʼ).

Monilla juridisilla lyhenteillä on useita merkityksiä (polysemia), ja vastaavasti samoista tarkoitteista käytetään monesti useita lyhenteitä (synonymia). Tämä on ymmärrettävää, koska Suomessa lyhenteitä ei pääsääntöisesti vahvisteta virallisesti, eikä vuoteen 2004 asti ollut lähdettä, joka luetteloisi niille epävirallisesti annetut merkitykset. Siksi juristit ovat muodostaneet lyhenteitä täysin vapaasti, jopa kaoottisesti.

Oikeuskirjallisuudessa esiintyvä lyhennetekniikka on monimuotoinen (ks. Laajempi kuvaus). Kaikki yleiskielisissä lyhenteissä tavattavat lyhennelajit (loppulyhenteet, koostelyhenteet, sisälyhenteet ja lyhennesanat) esiintyvät myös oikeuskielessä. Lisäksi juridiikassa käytetään säädöksistä usein kutsumanimeä (ks. Laajempi kuvaus). Tällöin kyse ei ole lyhenteestä sanan varsinaisessa merkityksessä vaan lyhentämisestä laajemmassa mielessä.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Mattila&al2004, MattilaH2005B, s. 3–22, MattilaH2017, s. 134-141

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:juridinen lyhenne. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:juridinen lyhenne.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →