Oikeustiede:juridinen lyhenne

    Tieteen termipankista

    juridinen lyhenne

    juridinen lyhenne
    Määritelmä lyhenne, jonka tarkoite on luonteeltaan oikeudellinen (esimerkiksi säädös, lainkäyttö- tai lainvalmisteluelin, oikeustieteellinen aikakauskirja tai lakimiesyhteisö)
    Selite

    Virallisissa juridisissa yhteyksissä, kuten säädösteksteistä, ei Suomessa käytetä lyhenteitä. Sitä vastoin oikeuskirjallisuudessa niitä esiintyy laajasti. Valtaosa lyhenteistä on satunnaisia (ts. kirja- tai artikkelikohtaisia), mutta myös vakiintuneita lyhenteitä on runsaasti. Osin oikeuskirjallisuudessa esiintyvät lyhenteet ovat yleiskielisiä (esim. ks., ʼkatsoʼ).

    Monilla juridisilla lyhenteillä on useita merkityksiä (polysemia), ja vastaavasti samoista tarkoitteista käytetään monesti useita lyhenteitä (synonymia). Tämä on ymmärrettävää, koska Suomessa lyhenteitä ei pääsääntöisesti vahvisteta virallisesti, eikä vuoteen 2004 asti ollut lähdettä, joka luetteloisi niille epävirallisesti annetut merkitykset. Siksi juristit ovat muodostaneet lyhenteitä täysin vapaasti, jopa kaoottisesti.

    Oikeuskirjallisuudessa esiintyvä lyhennetekniikka on monimuotoinen (ks. Laajempi kuvaus). Kaikki yleiskielisissä lyhenteissä tavattavat lyhennelajit (loppulyhenteet, koostelyhenteet, sisälyhenteet ja lyhennesanat) esiintyvät myös oikeuskielessä. Lisäksi juridiikassa käytetään säädöksistä usein kutsumanimeä (ks. Laajempi kuvaus). Tällöin kyse ei ole lyhenteestä sanan varsinaisessa merkityksessä vaan lyhentämisestä laajemmassa mielessä.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Mattila&al2004, MattilaH2005B, s. 3–22, MattilaH2017, s. 134-141

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:juridinen lyhenne. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:juridinen lyhenne.)