hyvä hallinto (valtiosääntöoikeus)


hyvä hallinto (valtiosääntöoikeus)

Määritelmä Suomen perustuslain 21 §:ssä taattu menettelyllinen oikeusturvaoikeus yksityiselle suhteessa julkishallintoon.

Selite

Hyvää hallintoa voidaan pitää eräänlaisena sateenvarjokäsitteenä, johon liitetään monenlaisia yksilölle oikeusturvaa takaavia oikeuksia. Perustuslain 21 §:n 1 momentin (vuoden 1995 hallitusmuodon muutoksessa 16 § 1 momentti) mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Lisäksi 2 momentissa luetellaan eräitä hyvän hallinnon keskeisiä osia: käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta.

Perustuslakiin sisältyy toimeksianto säätää hyvästä hallinnosta tarkemmin lailla, kuten myös samassa perustuslain pykälässä säädetystä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Hallintolaki toteuttaa tätä perustuslaillista toimeksiantoa. Hallintolain tavoitteena on toteuttaa hyvää hallintoa ja sen 2 luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista: hallinnon oikeusperiaatteista (yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuudenperiaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojanperiaate) sekä palveluperiaatteesta, neuvonnasta ja hyvän kielenkäytön vaatimuksista. Laissa säädetään tämän lisäksi muun muassa kuulemis- ja perusteluvelvoitteesta. Lisäksi hyvään hallintoon liitetään oikeusperiaatteena julkisuuslain eli viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetyn lain julkisuusperiaate, jonka lähtökohta on perustuslain 12 §:n 2 momentissa.

Suomen perustuslain 124 §:ssä on myös viittaus hyvään hallintoon. Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaisella muiden edellytysten lisäksi vain, jos ei vaaranneta perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Hallintolakia sovelletaankin itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Yksityiset organisaatiot ovat velvollisia soveltamaan lakia niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

Hyvästä hallinnosta (good administration) on säädetty perusoikeutena myös Euroopan unionissa perusoikeuskirjan 41 artiklassa. Suomen perusoikeussäännös hyvästä hallinnosta oli vaikutteiden antajana. Taustalla on myös Euroopan neuvoston suositukset hyvästä hallinnosta, hyvän hallinnon tausta hyvänä hallintotapana ja oikeusasiamiesinstituution kehittyminen. Englanninkielistä käsitettä good governance tai good management käytetään yleisessä hallinnon kehittämistarkoituksessa. Maladministration -käsite rajaa taas Euroopan oikeusasiamiehen ja anglosaksisten maiden oikeusasiamiesten toimivaltaa samalla, kun he yrittävät kehittää hyvää hallintoa (myös käytössä käsitteet good administrative practice ja good administrative behaviour).

Käytetyt lähteet: Suomen perustuslaki (731/1999) 21 § ja 124 §, laki eduskunnan oikeusasiamiehestä (197/2002) 10 §, laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 193/2000) 6 §, hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999),

Euroopan unionin peruskirja 41 artikla

Lisätiedot
Kirjoittaja: Kirsi Kuusikko

Erikieliset vastineet

good administration (luo nimityssivu)

englanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KuusikkoK2000, KuusikkoK2001, Niemivuo&Keravuori-Rusanen&Kuusikko2010, s. 440-456, KuusikkoK2011, s.523-573, HautamäkiVP2004, KoivistoI2011, MäenpääO2012

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.11.2024: Oikeustiede:hyvä hallinto (valtiosääntöoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:hyvä hallinto (valtiosääntöoikeus).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →