Oikeustiede:favor defensionis -periaate/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Periaatteen ilmaukset esitutkinnassa. Esitutkinnassa periaate ilmenee muun muassa esitutkintalain 4 luvun 1 §:ssä säädettynä tasapuolisuusvaatimuksena. Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet. Myös 2 §:ssä säädetty syyttömyysolettama esitutkinnassa ja 3 §:ssä säädetty oikeus olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä selvittämisessä ovat ilmauksia favor defensionis - periaatteesta. Vastaajalla on aina 10 §:n mukainen oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa. Hänelle on ilmoitettava epäillyn oikeuksista 16 ja 17 §:n tarkoittamalla tavalla. Pakkokeinoista on pääsääntöisesti ilmoitettava epäillylle mahdollisimman pian. Epäiltyä ei saa harhauttaa tai painostaa.

    Favor defensionis oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnissä favor defensionis eli puolustuksen suosimisen periaate tarkoittaa ainakin sitä, että syyttäjä on syyttömyysolettaman mukaan velvollinen näyttämään toteen kaikki ne seikat, joihin syyte välittömästi perustuu, näytön osalta epäselvissä tapauksissa asia on ratkaistava in dubio pro reo -säännön mukaan syytetyn eduksi, ja laintulkintatilanteissa lakia on epävarmoissa tapauksissa sovellettava viime kädessä syytetylle lievemmän vaihtoehdon mukaisesti in dubio mitius -säännön mukaisesti. Muitakin puolustuksen etuuksia voidaan pitää favor defensionis -periaatteen ilmauksina. Itsekriminointisuojan mukaisesti epäiltyä tai syytettyä ei saa pakottaa eikä painostaa omalla toiminnallaan edistämään oman syyllisyytensä selvittämistä.

    Puolustuksen suosimisen periaate ilmenee myös siinä, että vain syyttäjällä on rikosprosessissa vetoamis- eli väittämistaakka. Puolustuksella ei ole vastaavaa velvollisuutta vaan tuomioistuimen tulee ottaa vastaajan eduksi puhuvat seikat huomioon viran puolesta (ex offisio), vaikka vastaaja ei olisi niihin vedonnut. Toisin sanoen syyksiluettavuutta vähentävät taikka sen poistavat vastatosiseikat tulee tuomioistuimen ottaa viran puolesta huomioon. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa rikoksen syyteoikeuden vanheneminen, vastaajan syyntakeettomuus, syytetyn alaikäisyys sekä rikoksen oikeuttamisperusteet.

    Puolustuksen suosimista kuvastaa myös se, että tuomioistuin ei saa omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi sellaista selvitystä, jota syytteen toteennäyttäminen edellyttää. Aikaisemmin muutoksenhakuinstanssit ovat palauttaneet juttuja alioikeuksiin sillä perusteella, että tuomioistuinten ei olisi tullut ratkaista juttuja kuulematta henkilökohtaisesti oikeudessa jotakin esitutkinnassa todistajana kuultua. Uudemmassa oikeuskäytännössä linja on muuttunut ja pääsääntöä on korostettu. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan sisältyvät oikeusperiaatteet huomioon ottaen hovioikeuden ei yleensä tule omasta aloitteestaan palauttaa juttua syytettä tukevan lisäselvityksen hankkimista varten. Sen sijaan tuomioistuimella on velvollisuus ryhtyä sellaisen saatavilla olevan selvityksen hankkimiseen, joka voi johtaa syytteen hylkäämiseen. Tällä tasapainotetaan syyttäjän ja syytetyn asemien epätasapainoa.

    Myös tuomioistuimen äänestyssäännöt ilmentävät periaatetta, vaikka ne yleensä luetaan in dubio pro reo -säännön alaisuuteen. Jos äänet menevät tasan, voittaa vastaajalle lievempi mielipide. Favor defensionis ei sen sijaan tarkoita sitä, etteikö syylliseksi voida tuomita äänestyspäätöksellä. Murhaoikeudenkäynneissä ei ole poikkeuksellista, että alioikeus hyväksyy syytteet, hovioikeus vapauttaa näytön puutteessa vastaajan syytteistä ja korkein oikeus tuomitsee vastaajan äänin 3-2 elinkautiseen vankeuteen.

    Favor defensionis muutoksenhaussa. Myös eräät muutoksenhakuun liittyvät säännöt voidaan nähdä periaatteen ilmauksina. Reformatio in peius -kielto sääntelee muutoksenhakutuomioistuimen tutkimisvallan rajoja. Kielto sisältää sen, että muutoksenhakutuomioistuin ei saa muuttaa valituksenalaista tuomiota muutoksenhakijan vahingoksi ja tämän vastapuolen eduksi, jos vastapuoli ei ole hakenut muutosta. Jos ainoastaan rikosasian vastaaja hakee muutosta, tuomiota ei siis saa muuttaa hänen vahingokseen. Poikkeuksena kiellosta tuomiota voidaan rikosasiassa muuttaa vastaajan eduksikin, kun syyttäjä yksin hakee muutosta.

    Sama puolustuksen suosimisen periaate koskee tuomionpurkua rikosasioissa syytteistä vapautetun vahingoksi. Lainvoiman saanut vapauttava tuomio voidaan purkaa syytetyn vahingoksi vain poikkeustapauksissa. Myös ne bis in idem on välillinen ilmaus syytetyn suosimisen periaatteesta, koska se estää samasta asiasta tuomitsemisen usean kertaan.

    Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila