Oikeustiede:erillinen alue/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Erillisistä alueista esimerkiksi nykyisin harvinaisten erillisten vesijättöjen omistusoikeus on selvitettävä ja ratkaistava kiinteistötoimituksessa (KML 38 §). Erillinen vesijättö on oikeudellisena käsitteenä pidettävä tarkoin erossa hyvin tavallisista tiloihin tai tontteihin yhteisinä alueina kuuluvista vesijätöistä taikka yksityisinä tiluksina omistetuista, tiloihin kuuluvista vesijätöistä. Erillisen vesijätön omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan, mitä KML 184 §:ssä on säädetty. Lähtökohtaisesti erillisen vesijätön omistajaksi katsotaan sitä omistajana hallitseva taho tai se, jolle viimeksi mainittu taho on luovuttanut oikeutensa. Toimituksessa laadittu selitelmä tai sen ote katsotaan riittäväksi selvitykseksi omistajan omistusoikeudesta lainhuudatuksessa.

Erillinen alue, joka on jo merkitty kiinteistörekisteriin, kuten lunastusyksikkö tai valtion metsämaa, voi olla kiinteistön laadun muutospäätöksen kohteena. Tällöin ei erityistä erillisen alueen kiinteistöksi muodostamistoimitusta ole tarpeen tehdä. Kiinteistön laadun muutoksesta päättää kiinteistörekisterin pitäjä rekisteriyksikön omistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Laadun muutoksen tarkoituksena on lähtökohtaisesti tehdä erillisestä alueesta vaihdanta-, lainhuudatus- ja kiinnityskelpoinen tila tai tontti. Jos erillisen alueen omistajuudesta on epäselvyyttä, rekisteriyksikön laadun muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan tarvitaan edellä selostettu KML 38 - 41 §:ssä säännelty kiinteistötoimitus.

Erillisiä alueita on jäänyt kiinteistöjen rekisteröintijärjestelmän ulkopuolelle erilaisista syistä. Isojaossa tai sen täydennyksessä (uusjaossa) on esimerkiksi saaristossa sittemmin isojaon jakokunnan alueella sijaitsevaksi todettu saariryhmä voitu jättää jaon ulkopuolelle (vrt. KKO 2005:28). Edelleen asutushistoriallisia eli maaoikeudellisia kyliä vastaavia, vain yhdestä talonumerosta muodostuvia kyliä eli yksinäistaloja ei välttämättä ole lainkaan jaettu isojaolla, jolloin yksinäistalon (kantakiinteistön) tiluksia ei aina kaikilta osin ole kartoitettu, selitetty selitelmässä (jakokirjassa) eikä tilusten pinta-alaa ole laskettu. Lisäksi eräissä hyvin harvoissa tapauksissa isojakokarttojen reunoille on saattanut jäädä ei-kenenkään-maata, joka on saattanut joutua jossakin vaiheessa tietyn yksityisen henkilön omistajanhallintaan. Saantoa tällaiseen alueeseen ei ehkä ole lainkaan olemassa tai sitä ei voida täysin selvittää.

Erityisen alaryhmän erillisistä alueista muodostavat, edellä mainitut KML 38 §:ssä tarkoitetut erilliset vesijätöt, joita on saatettu merkitä kiinteistöinä kiinteistörekisteriin. Erillisiä vesijättöjä on myös kokonaan kiinteistörekisterin ulkopuolisina alueina. Edellä tarkoitetut vesijätöt ovat kokonaan kylä- ja talojärjestelmän ulkopuolisia alueita ja ne ovat syntyneet vesistöä lupaperusteisesti laskemalla. Erillinen vesijättö on joko viranomaisen suorittaman tai yksityisen jaon perusteella taikka vesistön laskemislupaan sisältyvän määräyksen nojalla joutunut jonkun omaksi eikä kuulu mihinkään tilaan. Tällainen vesijättö voi myös olla tilaan jo kuulunut vesijättö, joka on luovutettu toiselle vesijättöä tilasta erottamatta. Erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön vain jos edellä mainitut edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13.11.1911 ja ovat edelleen olemassa (KML 38 - 40 §) Erillisiä alueita voivat olla tilaksi muodostamattomien erillisten vesijättöjen lisäksi eräät muut alueet, jotka muodostavat määrättyjä esineitä, mutta eivät ole tiloja eivätkä kuulu tilaan, valtion metsämaahan tai yleisiin vesialueisiin.

Uudistussuunnitelmia. Erillisten vesijättöjen selvittelytoimituksia ollaan suorittamassa osana kiinteistörekisterin perusparantamista. Sikäli kuin erillisiä vesijättöjä ei saada kattavasti omistuksellisesti selvitettyä, tarkoituksena on lainsäädännöllä liittää erillinen vesijättö siihen rajoittuvaan kylän yhteiseen vesi- ja vesijättöalueeseen. Tarvittaessa erillinen vesijättö todettaisiin kuuluvaksi siihen alkuperäiseen vesioikeudelliseen kylään, johon kuuluneesta vesialueesta se on aikanaan lupaan perustuneen järven kuivatuksen jälkeen syntynyt.