Kielitiede:terminatiivi

    Tieteen termipankista

    terminatiivi

    terminatiivi
    Määritelmä paikallissija, joka ilmaisee johonkin asti ulottumista
    Selite

    Terminatiivi on paikallissija, joka ilmaisee ensisijaisesti toiminnan loppupistettä tai -rajaa. Merkitykseltään terminatiivi voidaan laskea tulosijaksi (vrt. olosija, erosija, väyläsija). Sijasysteemissä terminatiivi on oppositiossa yhden tai useamman tulosijan kanssa, jolloin terminatiivi ilmaisee tarkempaa ja muut tulosijat epämääräisempää loppupistettä. Terminatiivi on jokseenkin harvinainen maailman kielissä, mutta uralilaisista kielistä terminatiivi esiintyy joissakin itämerensuomalaisissa kielissä, kuten virossa (esim. linna-ni ‘kaupunkiin asti’, kell kahe-ni ‘kello kahteen asti’) ja vepsässä, permiläisissä kielissä ja unkarissa (esim. város-ig ’kaupunkiin asti’, két órá-ig ’kello kahteen asti’). Permiläisissä kielissä terminatiivin erosijainen vastinpari on egressiivi.

    Termiä terminatiivi on todennäköisesti käyttänyt ensimmäisenä Friedrich Heller.

    Erikieliset vastineet

    terminativkoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    terminatiivapohjoissaame (davvisámegiella)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BartensR2000, CreisselsD2011, GrünthalR2015, HaspelmathM2011, HellerF1822, Kenesi&Szécsényi2022, MetslangH2022

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:terminatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:terminatiivi.)