terminatiivi

Määritelmä paikallissija, joka ilmaisee johonkin asti ulottumista

Selite

Terminatiivi on paikallissija, joka ilmaisee ensisijaisesti toiminnan loppupistettä tai -rajaa. Merkitykseltään terminatiivi voidaan laskea tulosijaksi (vrt. olosija, erosija, väyläsija). Sijasysteemissä terminatiivi on oppositiossa yhden tai useamman tulosijan kanssa, jolloin terminatiivi ilmaisee tarkempaa ja muut tulosijat epämääräisempää loppupistettä. Terminatiivi on jokseenkin harvinainen maailman kielissä, mutta uralilaisista kielistä terminatiivi esiintyy joissakin itämerensuomalaisissa kielissä, kuten virossa (esim. linna-ni ‘kaupunkiin asti’, kell kahe-ni ‘kello kahteen asti’) ja vepsässä, permiläisissä kielissä ja unkarissa (esim. város-ig ’kaupunkiin asti’, két órá-ig ’kello kahteen asti’). Permiläisissä kielissä terminatiivin erosijainen vastinpari on egressiivi.

Termiä terminatiivi on todennäköisesti käyttänyt ensimmäisenä Friedrich Heller.

Erikieliset vastineet

terminativ	koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
terminatiiva	pohjoissaame (davvisámegiella)

Lähikäsitteet

paikallissija

Käytetyt lähteet

BartensR2000, CreisselsD2011, GrünthalR2015, HaspelmathM2011, HellerF1822, Kenesi&Szécsényi2022, MetslangH2022

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Kielitiede:terminatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:terminatiivi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →