Kielitiede:teema
teema
teema |
1. tavallisesti lauseen alussa esiintyvä, tarkoitteeltaan tuttu lauseke, puheenaihe
2. lauseen ydinosanottajan semanttinen rooli, ks. Kielitiede:teema_(kognitiivinen kielentutkimus)
1. Prahan kielitieteellisen koulukunnan FSP:n (funktionaalisen lauseperspektiivin) kuvauksessa käytetty tekstuaalinen termi. Esim. lauseessa Uusi vuosi alkoi keskiviikkona on puheenaiheena tyypilliseen tapaan lauseen alussa eli teemapaikalla oleva subjekti. Vrt. reemaan, joka tuo lauseen loppuosassa esiin uutta tietoa. Lähes teeman synonyymeja ovat eri teoreettisissa kehyksissä käytetyt psykologinen subjekti ja topiikki.
2. Roolin nimityksenä teemaa on käytetty konseptuaalisessa semantiikassa; esim. lauseessa The window was open teemana on lauseke the window. Ydinosanottaja vastaa yleensä transitiivilauseen objektina olevaa NP:tä tai intransitiivilauseen subjektina olevaa NP:tä. [1]
- ↑ Nikanne1990:63
Erikieliset vastineet
teema | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
theme | englanti (English) | |
temá | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
thème | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- informaatiorakenne
- reema (vieruskäsite)
- semanttinen rooli
- subjekti
- teemapaikka
- topiikki
Käytetyt lähteet
ELL, HakulinenA&KarlssonF1995, JackendoffR1987, KFT1993
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:teema. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:teema.)