teema
Luo tämän nimityksen perusteella käsite uudelle aihealueelle:
teema (Terminologiako bankos)
teema (Kielitiede)
1. tavallisesti lauseen alussa esiintyvä, tarkoitteeltaan tuttu lauseke, puheenaihe
2. lauseen ydinosanottajan semanttinen rooli.
teema (Kirjallisuudentutkimus)
kirjallisen teoksen perusajatus, joka havaitaan erilaisten motiivien toistumisen kautta ja joka synnyttää teoksen rakenteellisen ja sisällöllisen koherenssin; myös lukijan tulkinta teoksen merkityksestä
teema (Folkloristiikka)
perinteen esityksen johtoaihe
teema (kognitiivinen kielentutkimus) (Kielitiede)
lauseenjäsenen semanttinen rooli lauseen ydinosanottajana. Teema on se lauseenjäsen, jonka tilaa, toimintaa tai tilanmuutosta lauseen predikaattiverbi predikoi.
Kieliopillinen koodaus (suomi)
Sanaluokka | substantiivi |
Sanamuoto | |
Perussanatyyppi | |
Johdostyyppi | |
Yhdysosamuoto | |
Suku | |
Alkuperä |
Kieliopillinen koodaus (Suomen romanikieli)
Sanaluokka | substantiivi |
Suku | |
Alkuperä |
Alaviite
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.07.2022: Nimitys:teema.
(Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:teema.)