teema

From Tieteen termipankki
teema (Terminologiako bankos)
teema (Kielitiede)


1. tavallisesti lauseen alussa esiintyvä, tarkoitteeltaan tuttu lauseke, puheenaihe
2. lauseen ydinosanottajan semanttinen rooli.

teema (Kirjallisuudentutkimus)

kirjallisen teoksen perusajatus, joka havaitaan erilaisten motiivien toistumisen kautta ja joka synnyttää teoksen rakenteellisen ja sisällöllisen koherenssin; myös lukijan tulkinta teoksen merkityksestä

teema (Folkloristiikka)

perinteen esityksen johtoaihe

teema (kognitiivinen kielentutkimus) (Kielitiede)

lauseenjäsenen semanttinen rooli lauseen ydinosanottajana. Teema on se lauseenjäsen, jonka tilaa, toimintaa tai tilanmuutosta lauseen predikaattiverbi predikoi.

Kieliopillinen koodaus (suomi)

Sanaluokka substantiivi
Sanamuoto
Perussanatyyppi
Johdostyyppi
Yhdysosamuoto
Suku
Alkuperä

Kieliopillinen koodaus (Suomen romanikieli)

Sanaluokka substantiivi
Suku
Alkuperä

Alaviite

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.07.2022: Nimitys:teema. (Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:teema.)