Kielitiede:teemapaikka
teemapositio | teemapaikka
| teemapositio | |||
| teemapaikka |
Lisätiedot
VISK2008 Teemapaikka on lauseen sanajärjestystä koskeva termi. Sitä käytettäessä lausetta tarkastellaan paikkoina ja kenttinä, joissa voi sijaita eri lauseenjäseniä. Teemapaikka on se, jossa on tavallisimmin lauseen subjekti tai syntaktisen lausetyypin edellyttämä adverbiaali (Minä löysin sieniä, Kaikilla oli mukavaa), mutta siinä voi olla muukin jäsen, esim. Tämän sienen löysin minä, Kaikkeen tottuu. Teemapaikkaa seuraa tyypillisesti finiittiverbi, joka aloittaa loppukentän. Verbi voi tosin olla muuallakin, esim. Olen minä sieniäkin löytänyt. Teemapaikka on yleensä lauseessa ensimmäisenä, mutta ei välttämättä, esim. Eniten minä löysin rouskuja (ks. esikenttä). Teemapaikassa olevaa referentiaalista lauseketta sanotaan teemaksi. Eräissä tapauksissa teemapaikassa voi olla epäreferentiaalinen lauseke, joka muodollisesti täyttää tuon paikan lauseessa, ns. paikanpitäjä. (» § 1369.)
Lähikäsitteet
- sanajärjestys (yläkäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:teemapaikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:teemapaikka.)