subjekti


subjekti

Määritelmä (fi)

verbin ensisijainen täydennys

Selite (fi)

Protytyyppinen subjekti on lauseen teemapaikalla oleva nominatiivisijainen substantiivilauseke, joka on semanttisesti agentti: suomessa esim. Lapset pesivät hampaansa; Sinä tulitkin jo eilen. Subjektin kuvaus sopii paremmin akkusatiivi- kuin ergatiivikielten kuvaukseen, eikä käsite silloinkaan ole selvärajainen. Osalla subjekteista on esim. sijanmerkinnässä yhteisiä ominaisuuksia objektien kanssa (kuten suomen eksistentiaalilauseissa (Kadulle tulvi kaupunkilaisia), eikä varsinkaan intransitiivilauseiden subjekti ole aina agentiivinen (Hollantilaiset ovat tosi pitkiä).

Lisätiedot (fi)

VISK2008 Subjekti on nominaalisen lausekkeen lauseenjäsentehtävän nimitys. Subjektiksi sanotaan verbin ensisijaista täydennystä, joka on esim. tekoa kuvaavassa aktiivilauseessa semanttiselta rooliltaan agentti, tekijä. Subjekti on yleensä nominatiivissa, ja lauseen predikaatti kongruoi sen kanssa, esim. Sinä pääsit läpi, Lapset ymmärsivät asian. Tällaista subjektia sanotaan perussubjektiksi. Lisäksi subjekti voi olla genetiivissä (Sinun täytyy tulla) tai partitiivissa (Pihalla leikkii lapsia), ja subjektina voi olla myös lause tai infiniittirakenne. Sanajärjestykseltään neutraalissa lauseessa perussubjekti on predikaattiverbin edellä teemapaikassa. (» § 910–, 866.)

Erikieliset vastineet

subjektos	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
subject	englanti (English)
subjeʹktt	koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
subjeakta	pohjoissaame (davvisámegiella)
subjekt	ruotsi (svenska)
Subjekt	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

akkusatiivikieli (yläkäsite)
e-subjekti (alakäsite)
ekspletiivi (alakäsite)
objekti (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HakulinenA1982, DowtyD1991, KFT1993, KarlssonF2004, HäkkinenK2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.2.2026: Kielitiede:subjekti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:subjekti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →