Kielitiede:paino
paino
paino |
Definition
pääasiallisesti äänen intensiteetin vaihteluihin perustuva korosteisuus, prominenssi, jolla äänteet tavussa (tavupaino), tavut sanassa (sanapaino) ja sanat lauseessa (lausepaino) äännetään tai vastaanotetaan
Explanation
Painollisuus on suhteellinen käsite ja edellyttää myös sävelkorkeuden ja joissain kielissä esimerkiksi tavun pituuden nousua. Käsitteen vanhempi suomenkielinen nimitys 1800-1900-luvuilla (esim. Kannisto 1915) oli korko.
Additional Information
KFT1993: (Termiä paino käytetään) "erotukseksi lähinnä melodianvaihteluihin perustuvasta musikaalisesta aksentista (intonaatio, korkokielet). Esim. suomen kielen sana-aksentti on lähinnä painoaksentti, vaikka paino ja korko (= musikaalinen aksentti) ovatkin sidostuneita, siten että painollisuus edellyttää myös intonaation nousua."
HäkkinenK2007: "Sekä painosta että korosta käytetään joskus nimitystä aksentti, ja selvyyden vuoksi voidaan puhua dynaamisesta (paino) ja musikaalisesta aksentista (korko)."
KFT1993: (Termiä paino käytetään) "erotukseksi lähinnä melodianvaihteluihin perustuvasta musikaalisesta aksentista (intonaatio, korkokielet). Esim. suomen kielen sana-aksentti on lähinnä painoaksentti, vaikka paino ja korko (= musikaalinen aksentti) ovatkin sidostuneita, siten että painollisuus edellyttää myös intonaation nousua."
Equivalents
veegos | Suomen romanikieli | |
stress | englanti |
Related Concepts
- aksentti (vieruskäsite)
- korko (vieruskäsite)
- lausepainotus (alakäsite)
- pääpaino (alakäsite)
- sanapaino (alakäsite)
- sivupaino (alakäsite)
- tavupaino (alakäsite)
Sources
LeinoP1982, KFT1993, HäkkinenK2007, JK2009, ELL, KannistoA1915
References
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.9.2023: Kielitiede:paino. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:paino.)