Kielitiede:sanapaino
sanapaino
sanapaino |
Määritelmä
puhutun sanan sisäisen painotuksen jakautuminen
Selite
Sanapainon jakautumisen yksikkönä on yleensä tavu. Sanat tunnistetaan ja hahmotetaan esimerkiksi suomessa sillä perusteella, että periaatteessa jokainen sana alkaa pääpainollisella tavulla. Toinen tavu on painoton, ja kolmannelle tavulle sekä siitä eteenpäin joka toiselle tavulle osuu sivupaino. Sanapaino on sikäli suhteellista, että sanojen keskinäisen painosuhteet määräytyvät puheessa laajemmalla tasolla osana lausepainotusta.
Lisätiedot
VISK2008 Sanat (sananmuodot) koostuvat tavujonoista, joilla on rytminen rakenne. Sanapaino koskee sananmuodon tavujen keskinäisiä, suhteellisia prominenssieroja. Suomessa pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla, yhdyssanoissa ja yli kolmitavuisissa sanoissa on myös sivupaino(ja). Muut tavut ovat painottomia. Sanapaino on sananmuodon rakenteellinen ominaisuus. Vrt. lausepaino. (» § 13.)
Erikieliset vastineet
laavesko veegos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
stress | englanti (English) | |
word stress | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- lausepainotus
- painoton
- pääpaino (alakäsite)
- sivupaino
Käytetyt lähteet
KoivistoV2013, FPS2000, VISK2008, ItkonenT1972
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:sanapaino. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sanapaino.)