Kielitiede:aksentti

    Tieteen termipankista

    aksentti

    aksentti
    Määritelmä
    1. korko, tonaalisten keinojen käyttö (musikaalinen aksentti)
    2. paino eli varsinkin äänenvoimakkuuden lisääminen tavun tai sanan erottamiseksi ympäristöstään (dynaaminen aksentti)
    3. tietyn kielen prosodisen yksikön nimitys, esim ruotsin akuutti- ja gravis-aksentin nimitys
    4. ortografinen merkki (aksenttimerkki), joka voi ilmaista eri asioita eri kielissä: sanapainoa espanjassa ja italiassa, vokaalin laatua ranskassa, vokaalin pitkää kestoastetta unkarissa tai diftongista ääntämistä islannissa
    5. segmentaalisten ja prosodisten piirteiden yhteisvaikutus, joka erottaa toiskielisen puhujan ääntämisen jonkin kielen aidosta ääntämisestä
    Selite
    Koska painon ja koron suhde on osoittautunut aiemmin oletettua monimutkaisemmaksi, on näiden termien käyttö vähentynyt ja jälkimmäisen lähes kadonnut. On myös huomautettu (NieminenT2014), että aksentti sopisi paremmin pääpainon nimitykseksi osoittamaan puheen virrassa prominenttia eli korosteista tavua.
    Lisätiedot Alun perin termi aksentti oli kreikan sanan prosodia latinankielinen käännösvastine (accentus), joka sai vähitellen useita käyttömerkityksiä (lat. accentus < lat. accinō < lat. ad- + canō, 'laulaa'; käännöslaina muinaiskreikan sanasta προσῳδία, prosōidía, 'säestetty laulu').

    Erikieliset vastineet

    aksentosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    accentenglanti (English)
    Akzentsaksa (Deutsch)
    aktsentviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    FP2001, FPS2000, HäkkinenK2007, KAS2003, KFT1993, NieminenT2014

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:aksentti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:aksentti.)