Kielitiede:sivupaino

    Tieteen termipankista

    sivupaino

    sivupaino
    Määritelmä suomessa neli- tai useampitavuisen sanan pääpainoa heikompi sanapainon aste, joka seuraa pääpainottoman tavun jälkeistä painotonta tavua ja lankeaa siitä lähtien joka toiselle tavulle (viimeistä lukuun ottamatta)
    Selite Sivupainon merkkinä on [ˌ]: esimerkiksi sanoissa [ˈpikkuˌaivot], [ˈhäpeäˌmätön].
    Lisätiedot
    On arveltu (NieminenT2014), että sivupaino ja pääpaino ovat perustaltaan eri järjestelmiä, ja sivupainon nimeksi sopisi paremmin rytminen paino: kun pääpaino toteutuu lähinnä äänenkorkeuden nousuna, sivupaino syntyy pikemminkin rytmisen vuorottelun periaatteesta ja ilmenee ehkä äännekestona.
    VISK2008 Yhdyssanoissa ja pitkissä, vähintään nelitavuisissa sanoissa on pääpainollisen ensimmäisen tavun lisäksi sivupainollisia tavuja (sanapaino). Sanan rytmitykseen ja samalla sivupainon sijoittumiseen vaikuttavat monet tekijät, mm. tavujen pituudet. Yleissääntönä on lisäksi se, että sanan viimeinen tavu on painoton ja etteivät painot lankea peräkkäisille tavuille, vaan väliin tulee vähintään yksi painoton tavu. (Poikkeuksena yksitavuisia yhdysosia sisältävät yhdyssanat, esim. 'hää,yö,aie.) (» § 13.)

    Erikieliset vastineet

    secondary stressenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    FPS2000, KarlssonF2004, ItkonenT1972, NieminenT2014

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:sivupaino. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sivupaino.)