Kielitiede:sivupaino
sivupaino
| sivupaino |
Määritelmä
suomessa neli- tai useampitavuisen sanan pääpainoa heikompi sanapainon aste, joka seuraa pääpainottoman tavun jälkeistä painotonta tavua ja lankeaa siitä lähtien joka toiselle tavulle (viimeistä lukuun ottamatta)
Selite
Sivupainon merkkinä on [ˌ]: esimerkiksi sanoissa [ˈpikkuˌaivot], [ˈhäpeäˌmätön].
Lisätiedot
On arveltu (NieminenT2014), että sivupaino ja pääpaino ovat perustaltaan eri järjestelmiä, ja sivupainon nimeksi sopisi paremmin rytminen paino: kun pääpaino toteutuu lähinnä äänenkorkeuden nousuna, sivupaino syntyy pikemminkin rytmisen vuorottelun periaatteesta ja ilmenee ehkä äännekestona.
On arveltu (NieminenT2014), että sivupaino ja pääpaino ovat perustaltaan eri järjestelmiä, ja sivupainon nimeksi sopisi paremmin rytminen paino: kun pääpaino toteutuu lähinnä äänenkorkeuden nousuna, sivupaino syntyy pikemminkin rytmisen vuorottelun periaatteesta ja ilmenee ehkä äännekestona.
VISK2008 Yhdyssanoissa ja pitkissä, vähintään nelitavuisissa sanoissa on pääpainollisen ensimmäisen tavun lisäksi sivupainollisia tavuja (sanapaino). Sanan rytmitykseen ja samalla sivupainon sijoittumiseen vaikuttavat monet tekijät, mm. tavujen pituudet. Yleissääntönä on lisäksi se, että sanan viimeinen tavu on painoton ja etteivät painot lankea peräkkäisille tavuille, vaan väliin tulee vähintään yksi painoton tavu. (Poikkeuksena yksitavuisia yhdysosia sisältävät yhdyssanat, esim. 'hää,yö,aie.) (» § 13.)
Erikieliset vastineet
| secondary stress | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
FPS2000, KarlssonF2004, ItkonenT1972, NieminenT2014
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:sivupaino. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sivupaino.)