Kielitiede:modus

    Tieteen termipankista

    tapaluokka | modus

    tapaluokka (vanhentunut)
    modus
    Määritelmä kieliopillinen keino, joka ilmenee verbin taivutuskategoriana tai apuverbinä ja ilmaisee kerrotun asiaintilan olevan esimerkiksi mahdollinen, toivottava, todennäköinen tai välttämätön
    Selite Tavallisia moduksia ovat esim. indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali ja optatiivi. Eri modukset ja niiden kieliopillistamat merkitykset ovat kielikohtaisia. Joissakin kielissä kuten englannissa moduksia vastaa modaalinen apuverbi, esim. engl. He may be coming. 'Hän tullee.'
    Lisätiedot
    VISK2008 Modus on verbiin kieliopillistunut modaalisuuden kategoria. Moduksia ovat indikatiivi, konditionaali, potentiaali ja imperatiivi, joista muilla kuin indikatiivilla on morfologinen tunnus (» § 115–, 1590).

    Erikieliset vastineet

    maneerako klassosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    moodenglanti (English)
    moduskoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    nääʹllklasskoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    modusnorja (norsk)
    moduspohjoissaame (davvisámegiella)
    kõneviisviro (eesti)
    moodusviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KFT1993, KarlssonF2004, LyonsJ1977, VISK2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:modus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:modus.)