Kielitiede:indikatiivi
indikatiivi
| indikatiivi |
Määritelmä (fi)
verbin taivutuskategoria, modus tai lausetyyppi, jota käytetään ilmaisemaan väitteitä tai kysymyksiä
Selite (fi)
Indikatiivilla on yleensä täydellinen persoona- ja tempustaivutus, esimerkiksi ruots. Vi skall gå hem snart. 'Menemme pian kotiin.', viro: Kas teie olite kodus eile? 'Olitteko kotona eilen?'.
Lisätiedot (fi)
VISK2008 Indikatiivi on tunnukseton verbin modus, jolla voi ilmaista esim. kategorisen väitteen. Indikatiivilla on kaikki tempukset, esim. sanoo, sanoin, ovat sanoneet, oli sanottu. (» § 1590.)
Erikieliset vastineet
| indikatiivos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| indicative | englanti (English) | |
| indikatiiv | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| indikativ | norja (norsk) | |
| indikatiiva | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| indikativ | ruotsi (svenska) | |
| kindel kõneviis | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- imperatiivi (vieruskäsite)
- jussiivi (vieruskäsite)
- konditionaali (vieruskäsite)
- modus (yläkäsite)
- potentiaali (vieruskäsite)
- subjunktiivi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.2.2026: Kielitiede:indikatiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:indikatiivi.)