Kielitiede:modus

Tieteen termipankista

tapaluokka | modus

tapaluokka (vanhentunut)
modus
Määritelmä kieliopillinen keino, joka ilmenee verbin taivutuskategoriana tai apuverbinä ja ilmaisee kerrotun asiaintilan olevan esimerkiksi mahdollinen, toivottava, todennäköinen tai välttämätön
Selite Tavallisia moduksia ovat esim. indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali ja optatiivi. Eri modukset ja niiden kieliopillistamat merkitykset ovat kielikohtaisia. Joissakin kielissä kuten englannissa moduksia vastaa modaalinen apuverbi, esim. engl. He may be coming. 'Hän tullee.'
Lisätiedot
VISK2008 Modus on verbiin kieliopillistunut modaalisuuden kategoria. Moduksia ovat indikatiivi, konditionaali, potentiaali ja imperatiivi, joista muilla kuin indikatiivilla on morfologinen tunnus (» § 115–, 1590).

Erikieliset vastineet

maneerako klassosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
moodenglanti (English)
moduskoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
nääʹllklasskoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
modusnorja (norsk)
moduspohjoissaame (davvisámegiella)
kõneviisviro (eesti)
moodusviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KFT1993, KarlssonF2004, LyonsJ1977, VISK2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:modus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:modus.)