Kielitiede:evidentiaalisuus

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

evidentiaalisuus

evidentiaalisuus
Definition puhujan tiedon lähteen ilmaiseminen, esimerkiksi perustuuko tieto suoraan havaintoon, päättelyyn tai kuulopuheeseen
Explanation Kieliopin osajärjestelmänä evidentiaalisuus tarkoittaa tiedonlähteen tyypin (lähes) pakollista kieliopillistunutta ilmaisua. Kapeamman näkökulman mukaan evidentiaalisuus tarkoittaa vain kieliopillista merkintää. Katso esimerkki (1) Brasiliassa puhuttavasta tarianan kielestä, jossa merkitään viittä eri tiedonlähdettä (visuaalista, ei-visuaalista sensorista, inferentiaalista eli päättelyä, assumptiivista eli oletusta sekä toisen käden tietoa) tempuksen merkintään fuusioituneena. Usein evidentiaalisuus jaetaan suoraan ja epäsuoraan evidentiaalisuuteen: suoraan kuuluu kaikenlaisiin aistihavaintoihin perustuva tieto, epäsuoraan taas erilaisiin päättelyihin ja toisen käden tietoon perustuva tieto.

Laajemmin tarkasteltuna evidentiaalisuus tarkoittaa myös leksikaalisista tiedon lähteen ilmaisemista sekä pragmaattisesti syntyviä tiedonlähteen merkityksiä. Suomessa ei ole kieliopillista evidentiaalisuuden merkintää, mutta virossa on kuulopuherakenne (Jüri olevat haige 'Jüri on kuulemma sairas'). Evidentiaalisia tehtäviä voivat eri konteksteissa saada ilmaisukeinot, joiden päätehtävä on muu, esimerkiksi suomessa perfekti täällä on käynyt varkaita), (potentiaali), tietyt modaaliverbit (hänen pitäisi tulla illalla) ja havainto- ja kognitioverbit (esimerkiksi tietää, nähdä, kuulla, muistaa), ja monet partikkelit (siis; ilmeisesti; tietysti; kuulemma; näet; kato) tai myös persoonan tai osallistujanroolin merkintä (kuten logoforiset pronominit).

Evidentiaalisuutta on etenkin aiemmin pidetty episteemisen modaalisuuden lajina, mutta nämä ovat eri dimensioita, joilla tosin on usein yhtymäkohtia. Tutkimuskirjallisuudessa on erilaisia näkökulmia evidentiaalisuuden ja modaalisuuden suhteesta: joidenkin mukaan ne ovat erilliset kategoriat, joidenkin mukaan molemmat kuuluvat samaan kategoriaan tai toinen on toisen alakategoria ja joidenkin mukaan evidentiaalisuus ja modaalisuus ovat jollakin muulla tavoin lomittuvat kategoriat.

Lisäksi evidentiaalisuus on läheisesti yhteydessä miratiivisuuteen eli tiedon uutuuden ilmaisuun sekä egoforisuuteen eli puhujan omakohtaisen toiminnan merkintään. Toisinaan evidentiaaleilla voi tietyissä konteksteissa olla miratiivisia merkityksiä tai kielen erilliset miratiivitunnukset voivat kuulua samaan paradigmaan evidentiaalien kanssa. Katso esimerkki (2) qiangin kielestä, jossa inferentiaalisuffiksin merkitys on miratiivinen, jos kuvattu toiminta on tila eikä aktiviteetti. Egoforisissa kielissä taas ei-ego-tunnus tai -tunnukset, joita käytetään muiden kuin ensimmäisen persoonan toiminnasta, voivat olla evidentiaaleja. Tällöin egoforisuus ja evidentiaalisuus ovat ikään kuin yhdistyneet samaan paradigmaan, ja toisinaan ego analysoidaan yhdenlaiseksi evidentiaaliksi. Katso esimerkki (3) wutunin kielestä, jossa kolmannen persoonan toiminta merkitään sensoris-inferentiaalista evidentiaalilla ja ensimmäisen persoonan egolla.

Termit evidentiaali ja evidentiaalisuus ja ovat peräisin Franz Boasin kwakiutlin kielen kuvauksista (1911, 1947). Alun perin termiä evidentiaali käytettiin merkityksessä ’jotain, jolle on evidenssiä’ (‘something for which there is evidence’), eli sen merkitys oli lähellä päättelyä ja nykyistä inferentiaalia. Kieliopillisen kategorian nimenä sitä käytti ensimmäisen kerran Roman Jakobson artikkelissaan vuonna 1957. Vähitellen termit vakiintuivat Amerikan alkuperäiskielten tutkimukseen, ja termit ovat irtaantuneet varhemmasta evidenssin merkityksestä. Nykyään evidentiaalisuuden ei useinkaan ajatella osoittavan todisteita tai tukea väitteelle, vaan pelkästään tiedonlähdettä, joskin kielten välillä on eroja sen suhteen, miten lähellä evidentiaalisuus on episteemisen modaalisuuden ilmaisua.

Esimerkit
(1) Tariana (Aikhenvald 2004: 2-3)
a. Juse iɾida di-manika-ka
José football 3SGNF-play-REC.P.VIS
‘José has played football (we saw it)’

b. Juse iɾida di-manika-mahka
José football 3SGNF-play-REC.P.NVIS
‘José has played football (we heard it)’

c. Juse iɾida di-manika-nihka
José football 3SGNF-play-REC.P.INF
‘José has played football (we infer it from visual evidence)’

d. Juse iɾida di-manika-sika
José football 3SGNF-play-REC.P.ASSUM
‘José has played football (we assume this on the basis of what we already know)’

e. Juse iɾida di-manika-pidaka
José football 3SGNF-play-REC.P.REP
‘José has played football (we were told)’

(2) Qiang (LaPolla 2003: 200)
The: ɕtɕimi ʑdʑi-k!
3SG heart sick-INF
’He’s unhappy!’ (just discovered; relatively sure not guess)

(3) Wutun (Sandman 2016: 207)
a. gu huan xhe-di-li
3SG food drink-PROGR-SEN.INF
‘S/he is eating (as I see/infer)’

b. ngu huan che-di-yek
1SG food drink-PROGR-EGO
‘I am eating (I know because I am doing it).’

Lyhenteet

ASSUM = assumptiivi, EGO = ego/egoforinen, INF = inferentiaali, NF = ei-feminiininen, NVIS = ei-visuaalinen sensorinen evidentiaali, PROGR = progressiivi, REC.P = lähimennyt (recent past), REP = reportatiivi (kuulopuhe), SG = yksikkö, SEN.INF = sensoris-inferentiaalinen evidentiaali, VIS = visuaali
Additional Information
VISK2008 Evidentiaalisuus on episteemisen modaalisuuden laji. Evidentiaalisia ovat sellaiset kielen keinot, joilla osoitetaan, miten puhuja on saanut tietonsa: perustuuko se toisen käden tietoon eli kuulopuheeseen (esim. Hän tulee kuulemma huomenna; Kerttu oli nähnyt sen ryöstäjän), omaan havaintoon (esim. Näköjään yöllä on satanut) vai päättelyyn (esim. Joku on syönyt lautaseltani) (» § 1557).

Equivalents

evidentiaalibaSuomen romanikieli
evidentialityenglanti
evidenzialitàitalia

Related Concepts

Sources

AikhenvaldA2004, VISK2008, Forsberg1998, LaitinenL1992, JK2009, BoyeK2018, WiemerB2018, AikhenvaldA2018, Brugman&Macaulay2015, LaPollaR2003, SandmanE2016

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 29.2.2020: Kielitiede:evidentiaalisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:evidentiaalisuus.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →