Kielitiede:logoforinen
logoforinen
| logoforinen |
Määritelmä
2. pronomini, joka osoittaa, että sen tarkoitteen puhetta, ajatuksia tai käyttäytymistä referoidaan ja tulkitaan
1. puheen referaatissa käytetty kielellinen muoto, useimmiten pronomini, jonka tehtävänä on osoittaa referoidun puhujan tai kertomuksen päähenkilön samaviitteisyyttä johtolauseen subjektin kanssa
2. pronomini, joka osoittaa, että sen tarkoitteen puhetta, ajatuksia tai käyttäytymistä referoidaan ja tulkitaan
Selite
1. Logoforisuutta ilmaistaan morfologisesti ja syntaktisesti käyttämällä tiettyjä aiemman puhetilanteen puhujaan (ja joissakin kielissä myös puheen vastaanottajaan) viittaavia pronomineja ja/tai verbiaffikseja. Perustapauksessa logoforinen pronomini on kolmaspersoonainen (suomen murteissa hän) ja sijaitsee alisteisessa lauseessa, jota edeltävä päälause on referoinnin johtolauseena. Esimerkiksi meänkielisessä lausumassa "Se kehu, ette hään se oon friski mies" että-lauseen logoforinen hään-subjekti on samaviitteinen kuin edellään oleva lauseen se-subjekti, joka viittaa puhujaan.
2. Logoforinen pronomini voi olla myös päälauseessa ilman johtolausetta, varsinkin silloin kun referoidaan jonkun ajatuksia, tunteita tai käyttäytymistä. Silloin predikaattiverbinä on usein ajatus- tai tunneverbi, mutta mikä tahansa verbi sopii, jos se edustaa tulkittavissa olevaa, merkityksellistä käyttäytymistä : "Hän tahtoo mukaan" (esim. eläimestä, lapsesta tai toisenkielisestä ihmisestä).
2. Logoforinen pronomini voi olla myös päälauseessa ilman johtolausetta, varsinkin silloin kun referoidaan jonkun ajatuksia, tunteita tai käyttäytymistä. Silloin predikaattiverbinä on usein ajatus- tai tunneverbi, mutta mikä tahansa verbi sopii, jos se edustaa tulkittavissa olevaa, merkityksellistä käyttäytymistä : "Hän tahtoo mukaan" (esim. eläimestä, lapsesta tai toisenkielisestä ihmisestä).
Lisätiedot
Logoforisia pronomineja tunnetaan varsinkin monista länsiafrikkalaisista kielistä, kaikista suomen murteista, meänkielestä, saamen kielistä sekä eräistä latvian murteista. Logoforisiin tehtäviin erikoistuneita muotoja tunnetaankin erityisesti puhutuista kielimuodoista, esim. murteista tai pääasiassa suullisessa käytössä olevista kielistä. Suomen kirjakielessä (refleksiivinen) possessiivisuffiksi toimii logoforisesti referatiivirakenteessa: Pekka sanoi tuleva-nsa. Esim. islannin ja fäärin kielissä ns. pitkän matkan refleksiivejä käytetään logoforisissa tehtävissä, samoin latinan ns. epäsuoria refleksiivejä.
Logoforisia pronomineja tunnetaan varsinkin monista länsiafrikkalaisista kielistä, kaikista suomen murteista, meänkielestä, saamen kielistä sekä eräistä latvian murteista. Logoforisiin tehtäviin erikoistuneita muotoja tunnetaankin erityisesti puhutuista kielimuodoista, esim. murteista tai pääasiassa suullisessa käytössä olevista kielistä. Suomen kirjakielessä (refleksiivinen) possessiivisuffiksi toimii logoforisesti referatiivirakenteessa: Pekka sanoi tuleva-nsa. Esim. islannin ja fäärin kielissä ns. pitkän matkan refleksiivejä käytetään logoforisissa tehtävissä, samoin latinan ns. epäsuoria refleksiivejä.
VISK2008 Logoforisia ovat sellaiset pronominit, jotka viittaavat referaatista johtolauseessa mainittuun puhujaan, ts. henkilöön, jonka puhetta tai ajatuksia referoidaan. Pronomini hän esiintyy puhutussa kielessä laajalti nimenomaan logoforisena, esim. Se sano että hän tulee huomenna. (» § 1469.)
Erikieliset vastineet
| logophoric | englanti (English) | |
| logoforisk | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Hagège1974, HymanL&ComrieB1981, LaitinenL2002, ELL, VISK2008, PohjanenB&Muli2006, NauN2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:logoforinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:logoforinen.)