Filosofia:havainto
perseptio | havainto
| perseptio | |||
| havainto | (suositeltu) |
tiedon saaminen ulkoisesta ja sisäisestä maailmasta aistien välityksellä
Havaintoa voidaan tarkastella yhtäältä tietoteorian ja toisaalta mielen- tai kognitionfilosofian perspektiivistä. Käsityksemme ulkoisesta todellisuudesta katsotaan perustuvan viime kädessä ulkoisten aistien välittämään havaintoon kuten näkemiseen, kuulemiseen tai tuntemiseen. Käsityksemme yksilöllisestä sisäisestä todellisuudestamme perustuu myös osin ulkoiseen havaintoon, mutta lisäksi sisäiseen havaintoomme kuten tuntemustemme ja mielentilojemme havainnointiin sekä asento- ja liikeaistiemme (proprioseptiikka) välittämään informaatioon ruumiintilasta. Havaintokokemus ja -aistimus on mentaalinen tapahtuma, ja mielenfilosofiassa pyritään selvittämään sen luonnetta.
Havaintoon liittyy läheisesti myös uskomus. Esimerkiksi jotta voisin havaita, että kissa on katolla, minulla täytyy olla uskomus, että kissa on katolla. Mutta tämän uskomuksen täytyy myös olla tosi: kissan täytyy todella olla katolla. Lisäksi uskomus ei voi olla pelkästään sattumalta tosi: minun täytyy tietää, että kissa on katolla. Siten yksinkertaisetkin havainnot ovat tulkittuja, ja erityisesti tämä korostuu tieteellisten havaintojen kohdalla. Havainnot ovat siten teoriapitoisia: tieteellisen havainnon yhteys tutkittavaan, havaintojen ulottumattomissa olevaan ilmiöön käy ymmärrettäväksi vain henkilölle, joka tuntee teorian tutkittavasta ilmiöstä ja havainnon tuottaneesta koelaitteistosta.
Havainto liittyy läheisesti myös tietoisuuteen. Suorassa realismissa ajatellaan, että kokemuksen kohteena on aineellinen esine, jonka ominaisuuksista olemme kokemuksessa tietoisia, mutta vastaan voisi sanoa, että havaintovirheet ja hallusinaatiot osoittavat, että näin ei voi olla. Fenomenalismissa (George Berkeley, C. I. Lewis, Bertrand Russell) aineelliset esineet ovat luonteeltaan tiedettävissä olevia, koska ne itse asiassa muodostuvat ideoista tai sense-datumeista. Puhe aineellisista esineistä on tosiasiassa puhetta aktuaalisista ja mahdollisista ideoista tai sense-datumeista.
Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) on kirjoittanut havainnon fenomenologiasta. Hänen mukaansa se on merkittävää sen vuoksi, että havainto edeltää modernin tieteen ja psykologian objektiivista ajattelua. Havainto edustaa maailmaa, joka edeltää tietoa, ikään kuin maailmaa lapsen näkökulmasta. Havainnon fenomenologiaa tutkimalla voidaan saavuttaa tiedon olemus, joka ei ole luonnollisen asenteen määräämä.
Erikieliset vastineet
| perception | englanti (English) | |
| percepción | espanja (español) | |
| osservazione | italia (italiano) | |
| observação | portugali (português) | |
| perception | ranska (français) | |
| perception | ruotsi (svenska) | |
| Anschauung | saksa (Deutsch) | |
| Perzeption | saksa (Deutsch) | |
| Wahrnehmung | saksa (Deutsch) | |
| vaatlus | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- fenomenalismi
- fenomenologia
- havaintoaineisto
- havaintojen teoriapitoisuus
- idea
- idealismi
- kategoriaalinen intuitio
- kokemus
- mielen filosofia
- muisti
- sisäinen havainto (vastakohta)
- suora realismi
- tietoisuus
- tietoteoria
Käytetyt lähteet
LammenrantaM2009, MäättänenP1995, RitterJGründerK1971, Moran2000, AudiR2015
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.2.2026: Filosofia:havainto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:havainto.)