Määritelmä
Platonin klassisen määritelmän mukaan tieto on tosi perusteltu uskomus
Selite
Voidaan erottaa kolmenlaista tietoa. Propositionaalinen tieto kohdistuu nimensä mukaisesti propositioon ja tämä tieto on tieto-opin keskeinen tutkimuskohde. Propositio on jokin sellainen, joka voidaan uskoa ja väittää ja joka voi olla tosi tai epätosi. Propositionaalinen tieto ilmaistaan tyypillisesti muotoa ”S tietää, että p” olevalla lauseella, jossa S edustaa tiedon subjektia ja p propositiota, johon tieto kohdistuu. Toinen tiedon laji koskee tuntemista. Se voi kohdistua johonkin objektiin, kuten henkilöön tai paikkaan. Tosin suomen kielessä puhutaan tällöin yleensä tiedon sijasta tuntemisesta. Esimerkiksi: tunnen Helsingin. Kolmas tiedon laji ilmaistaan englannin kielessä sanoilla ”know how”. Suomen kielessä puhutaan tyypillisesti taidosta, kyvystä tai osaamisesta. Osaan esimerkiksi ajaa pyörällä. Taitoa voidaan kuitenkin pitää yhtenä tiedon lajina, toimintaa koskevana tietona. Joskus siitä kuulee käytettävän sellaisia ilmauksia kuin ”taitotieto” ja ”tietotaito”.Tiedon käsitteestä tai sen määritelmästä on ollut hyvin monenlaisia kiistoja kautta filosofian historian ja tiedon luonne tai käsite on ollut yksi tietoteorian tai epistemologian keskeisiä tutkimuskohteita. Platonilta (427–347 eaa.) juontuvan usein perinteisenä pidetyn käsityksen mukaan propositionaalisessa tiedossa on kysymys todesta ja oikeutetusta uskomuksesta. Ajatus tästä perinteisestä käsityksestä tiedon määritelmänä joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun vuonna 1963 Edmund Gettier (1927–2021) julkaisi lyhyen kirjoituksen ”Is Justified True Belief Knowledge?”, jossa hän esitti, että perinteisen tiedon määritelmän mukaiset kriteerit eivät ole riittäviä. Gettierin vasta-esimerkit osoittivat, että on olemassa toden ja oikeutetun uskomuksen tapauksia, jotka eivät ole tietoa. Osa epistemologian tutkijoista on siitä lähtien pyrkinyt joko pelastamaan perinteisen teorian tai muotoilemaan uuden kattavamman tiedon analyysin.
