Määritelmä
Platonin klassisen määritelmän mukaan tieto on tosi perusteltu uskomus
Selite
Voidaan erottaa kolmenlaista tietoa. Propositionaalinen tieto kohdistuu nimensä mukaisesti propositioon ja tämä tieto on tieto-opin keskeinen tutkimuskohde. Propositio on jokin sellainen, joka voidaan uskoa ja väittää ja joka voi olla tosi tai epätosi. Propositionaalinen tieto ilmaistaan tyypillisesti muotoa ”S tietää, että p” olevalla lauseella, jossa S edustaa tiedon subjektia ja p propositiota, johon tieto kohdistuu. Toinen tiedon laji koskee tuntemista. Se voi kohdistua johonkin objektiin, kuten henkilöön tai paikkaan. Tosin suomen kielessä puhutaan tällöin yleensä tiedon sijasta tuntemisesta. Esimerkiksi: tunnen Helsingin. Kolmas tiedon laji ilmaistaan englannin kielessä sanoilla ”know how”. Suomen kielessä puhutaan tyypillisesti taidosta, kyvystä tai osaamisesta. Osaan esimerkiksi ajaa pyörällä. Taitoa voidaan kuitenkin pitää yhtenä tiedon lajina, toimintaa koskevana tietona. Joskus siitä kuulee käytettävän sellaisia harhaanjohtavia ilmauksia kuin ”taitotieto” ja ”tietotaito”. Tiedon määritelmästä on ollut hyvin monenlaisia kiistoja kautta filosofian historian ja tiedon luonnetta tutkii tietoteoria tai epistemologia. Platonilta (427–347 eaa.) juontuvan perinteisen käsityksen mukaan propositionaalisessa tiedossa on kysymys todesta ja oikeutetusta uskomuksesta. Perinteinen käsitys joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun vuonna 1963 Edmund Gettier (1927–) julkaisi lyhyen kirjoituksen ”Is Justified True Belief Knowledge?”, jossa hän esitti, ettei perinteinen tiedon määritelmä voi pitää paikkaansa. Sen muotoilemat ehdot eivät ole riittävät, koska on olemassa toden ja oikeutetun uskomuksen tapauksia, jotka eivät ole tietoa. Gettierin vasta-esimerkit osoittivat väittämän vastaansanomattomasti ja epistemologian tutkijat ovat siitä lähtien pyrkineet pelastamaan perinteisen teorian tai muotoilemaan uuden pätevän tiedon analyysin.
