Filosofia:sisäinen havainto
sisäinen havainto
| sisäinen havainto |
Määritelmä
Brentanolla itsestään selvä havainto, jonka avulla voidaan löytää sisäiset psyykkiset tilat
Selite
Franz Brentano (1838-1917) erotti toistaan sisäisen ja ulkoisen havainnon. Siinä missä ulkoinen havainto kohdistuu ulkomaailman objekteihin, sisäinen havainto on avain mielensisäisten psyykkisten tilojen löytämiseen. Sisäinen havainto on erotettava sisäisestä tarkkailusta tai introspektiosta, joka on subjektiivinen ja jossa erehdytään helposti.
Sisäinen havainto on absoluuttisesti annettu tavalla, joka tekee siitä itsetietoisen tai itsestään selvän (Evidenz) ja siten se on apodiktista tietoa. Siten ihmisillä on suora tuntemus psyykkisistä akteistaan - voimme tietää esimerkiksi välittömästi omat ajatuksemme. Tieto muiden ajatuksista ja fysiikan tutkimista ilmiöistä on sen sijaan epäsuoraa. Brentanon mukaan psykologia tutkii nimenomaan sisäisen havainnon paljastamia rakenteita.
Brentanon mukaan sisäiset mentaaliset tilat voidaan myös tavoittaa sisäisen havainnon kautta reflektiivisesti kun havaitaan ulkoisesti. Kaikkea objektia koskevaa tietoisuutta luonnehtii myös tietoisuus itsestään aktina, vaikka tämä ei ole välttämättä eksplisiittistä. Tästä johtuen Brentano ajattelee Descartesin lailla, ettei voi olla tiedostamattomia mentaalisia akteja. Itsetietoisuus liittyy havaintoon "sattumalta" (per accidens), ei rakenteellisesti. Brentano ilmaisee asian niin, että olemme tietoisia siitä, että meillä on havaintoja, mutta voi emme voi huomioida näitä havaintoja suoraan.Myöhemmässä filosofiassaan Brentano salli myös heikommat sisäiset havainnot, jotka ovat vähemmän varmoja.
Brentanon oppilas Edmund Husserl (1859-1938) piti sisäisen havainnon käsitettä kohtalokkaan epämääräisenä.
Sisäinen havainto on absoluuttisesti annettu tavalla, joka tekee siitä itsetietoisen tai itsestään selvän (Evidenz) ja siten se on apodiktista tietoa. Siten ihmisillä on suora tuntemus psyykkisistä akteistaan - voimme tietää esimerkiksi välittömästi omat ajatuksemme. Tieto muiden ajatuksista ja fysiikan tutkimista ilmiöistä on sen sijaan epäsuoraa. Brentanon mukaan psykologia tutkii nimenomaan sisäisen havainnon paljastamia rakenteita.
Brentanon mukaan sisäiset mentaaliset tilat voidaan myös tavoittaa sisäisen havainnon kautta reflektiivisesti kun havaitaan ulkoisesti. Kaikkea objektia koskevaa tietoisuutta luonnehtii myös tietoisuus itsestään aktina, vaikka tämä ei ole välttämättä eksplisiittistä. Tästä johtuen Brentano ajattelee Descartesin lailla, ettei voi olla tiedostamattomia mentaalisia akteja. Itsetietoisuus liittyy havaintoon "sattumalta" (per accidens), ei rakenteellisesti. Brentano ilmaisee asian niin, että olemme tietoisia siitä, että meillä on havaintoja, mutta voi emme voi huomioida näitä havaintoja suoraan.Myöhemmässä filosofiassaan Brentano salli myös heikommat sisäiset havainnot, jotka ovat vähemmän varmoja.
Brentanon oppilas Edmund Husserl (1859-1938) piti sisäisen havainnon käsitettä kohtalokkaan epämääräisenä.
Erikieliset vastineet
| inner perception | englanti (English) | |
| innere Wahrnehmung | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- apodiktinen
- havainto (vastakohta)
- introspektio
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:sisäinen havainto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:sisäinen havainto.)