tiedoksianto (prosessioikeus)


tiedoksianto (prosessioikeus)

Määritelmä asianosaiselle tai muulle oikeudenkäynnissä kuultavalla henkilölle todistettavasti ja laissa säädettyä muotoa noudattaen annettu tai lähetetty ilmoitus

Selite

Yleisissä tuomioistuimissa tavallisin tiedoksiantotilanne on se, että asianosaiselle ilmoitetaan häntä vastaan nostetusta oikeudenkäynnistä (haaste). Lisäksi asianosaisille ja muillekin oikeudenkäynnissä kuultaville henkilöille lähetetään kutsuja ja kehotuksia saapua tuomioistuimeen taikka ryhtyä johonkin muuhun prosessitoimeen asiassa.

Oikeudenkäyntien sujuvuus edellyttää, että tiedoksiannot voidaan toimittaa mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti. Toisaalta tiedoksiantojen on tapahduttava todistettavasti ja laissa säädetyllä tavalla, koska tiedoksiannolla turvataan muun muassa tärkeän vastapuolen kuulemisperiaatteen eli kontradiktorisen periaatteen toteutuminen oikeudenkäynnissä. Tiedoksiannon muotovaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että ilmoitus asianomaiselle henkilölle on todellisuudessa uskottavasti tapahtunut ja että asianomaisella on ollut ainakin mahdollisuus saada siitä tieto. Rikosasioissa pelkkä otaksuma tiedon perillemenosta ei riitä, vaan haaste on annettava vastaajalle henkilökohtaisesti. Myös riita-asioissa haasteiden tiedoksiannossa on noudatettava muita tiedoksiantoja varmempia menettelytapoja. Näin on erityisesti silloin, kun asianomaisen on saavuttava henkilökohtaisesti tuomioistuimeen.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Jokela

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-IV, s. 681-684, JokelaA2012, s. 519-543, Letto-VanamoP1991, s.37

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:tiedoksianto (prosessioikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tiedoksianto (prosessioikeus).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →