Oikeustiede:hakemuslainkäyttö

    Tieteen termipankista

    hakemuslainkäyttö

    hakemuslainkäyttö
    Määritelmä hakemuslainkäyttö on siviiliprosessin laji, johon kuuluvissa asioissa noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädettyjä vireillepano- ja menettelysäännöksiä
    Selite

    Hakemusasiassa hakija tekee tuomioistuimelle oikeussuojavaateen, ja tuomioistuimen tehtävänä on tutkia, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset vaateen hyväksymiselle. Hakemusasiassa ei siis riita-asian kanteen tapaan haasteta jotakuta vastaajaksi asiaan. Hakemusasiassa hakija ei kohdista vaatimuksia toiseen vaan valvoo omaa etuaan. Hakemusasioista onkin aikaisemmin käytetty nimitystä vapaaehtoinen oikeudenhoito (jurisdictio voluntaria).

    Hakemusasioiden ryhmä on laaja. Ne voidaan jaotella seuraavalla tavalla: 1) perheoikeudelliset (kuten avioero ja lapsen huolto); 2) jäämistöoikeudelliset (esim. pesänselvittäjän tai pesänjakajan määrääminen); 3) holhousoikeudelliset; 4) insolvenssioikeudelliset (kuten velkajärjestely ja yrityssaneeraus) sekä 5) muut hakemusasiat (kuten asiakirjan kuolettaminen).

    Eräät hakemuslainkäytön asiaryhmät eivät käytännössä eroa juurikaan kanneasioista. Mainita voidaan riitaiset lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiaryhmät. Niissä usein muodostuu samanlainen vastakkainasettelu eli kaksiasianosaissuhde kuin kanneasioissa. Riitaiset hakemusasiat tuleekin yleensä käsitellä riita-asian käsittelyä koskevassa järjestyksessä.

    Hakemusasian vireillepanosta, kuulemisesta ja menettelystä säädetään oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa. Vuoden 2003 alusta kumottiin vuonna 1986 annettu laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa (307/1986) ja säännökset siirrettiin uudistettuna oikeudenkäymiskaareen. Siltä osin kuin oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa ei muuta säädetä, noudatetaan oikeudenkäymiskaaren muiden lukujen säännöksiä riita-asian käsittelystä. Lisäksi muissa oikeudenkäymiskaaren luvuissa on hakemusasioita koskevia säännöksiä. Tällaisia säännöksiä on OK 2 luvussa (kokoonpano), 15 luvussa (oikeudenkäyntiasiamies) ja 26 luvussa (hovioikeuden pääkäsittely). Jos siinä aineellisessa laissa, jossa säädetään, että kyseinen asia käsitellään hakemusasiana, on omia menettelysäännöksiä, ne ovat ensisijaisia.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Tuula Linna

    Käytetyt lähteet

    LinnaT2009

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:hakemuslainkäyttö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:hakemuslainkäyttö.)