Oikeustiede:erityisprosessi/laajempi kuvaus
Palaa takaisin käsitesivulle
Prosessin eriytymisen syyt. Erityisiä prosessimuotoja on luotu tiettyjen asioiden tai asiaryhmien käsittelyä varten niiden asioiden erityisen laadun vuoksi. Normaali prosessimenettely ei jostakin syystä sovellu niiden käsittelyyn tai ei ole niissä ainakaan tarkoituksenmukainen käsittelytapa. Nämä vaatimukset voivat ilmetä eri tavoin ja eri vahvuisina erityyppisissä jutuissa. Perussyitä on pääasiassa kolmenlaisia.
Ensinnäkin yleinen riitaisia asioita varten luotu prosessi on usein aikaa vievää ja kallista. Tällöin rutiiniluonteisissa, selvissä ja yksinkertaisissa asioissa, varsinkin jos niissä kaivataan tuomioistuimelta nopeasti täytäntöönpanokelpoista ratkaisua (täytäntöönpanoperustetta), tarvitaan normaaliprosessia kevyempiä, nopeampia ja halvempia menettelymuotoja (summaarinen prosessi).
Toiseksi eräiden asioiden käsittely edellyttää sellaista erityistä asiantuntemusta tai eri intressipiirien näkökohtien huomioon ottamista, jota yleisten tuomioistuinten normaalikokoonpanoon ei sisälly. Näiden asioiden käsittelyä varten on luotava sellaisia erityiselimiä, joiden kokoonpanossa ja menettelymuodoissa on otettu huomioon niiden käsiteltäviksi tulevat asiat (erityistuomioistuimet ja erityiskokoonpanot).
Kolmanneksi normaali riita-asioiden menettely edellyttää kahden asianosaisen (kantajan ja vastaajan) olemassaoloa. Kaikki asiat, joissa asianosaisen tulee kääntyä tuomioistuimen puoleen saadakseen oikeussuojaa, eivät ole riitaisia eikä niissä ole olemassa vastapuolta, jota vastaan oikeutta käytäisiin (hakemusasiat).
Oikeuskehitys. Erityisten prosessimuotojen tarve on aikaa myöten lisääntynyt yhteiskunnan kehittyessä yhä monimutkaisemmaksi. Toisaalta vastavaikutuksena tälle kehitykselle on aika ajoin pyritty yhtenäistämään hajanaisiksi koettuja menettelymuotoja.
Summaarinen prosessi. Tärkeimpiä erityisprosesseja sekä siviili- että rikosprosessissa ovat vanhastaan olleet summaariset eli suppeatutkintaiset lainkäyttölajit.
Riita-asioissa aiemmin käytössä olleista erillisistä summaarisia menettelyistä (maksamismääräysmenettely ja lainhaku) luovuttiin vuoden 1993 siviiliprosessiuudistuksen yhteydessä. Uudessa riita-asiain alioikeusmenettelyssä selvät ja riidattomat saatavat voidaan tuomita menettelyn summaarisessa vaiheessa valmistelussa. Samoin juoksevaan velkakirjaan, vekseliin ja shekkiin perustuvat vaatimukset käsitellään muita riita-asioita yksinkertaisemmassa menettelyssä. Myös turvaamistoimet voidaan lukea summaarisiin siviiliprosessilajeihin.
Vähäisissä ja selvissä rikosasioissa on käytössä rangaistusmääräysmenettely ja rikesakkomenettely.
Menettely erityistuomioistuimissa. Merkittävä ryhmä erityisiä prosessimuotoja ovat oikeudenkäynnit erityistuomioistuimissa. Kuitenkin erityistuomioistuimissakin, ellei toisin ole säädetty, noudatetaan yleistä oikeudenkäymiskaaren, rikosasioiden oikeudenkäyntilain tai hallintolainkäyttölain mukaista oikeudenkäyntijärjestystä. Tämän mukaisesti menettelyä erityistuomioistuimissa on pidettävä erityisprosessina vain siltä osin kuin se poikkeaa yleisissä tuomioistuimissa noudatettavasta normaaliprosessista.
Täystutkintaiset erityisprosessit yleisissä tuomioistuimissa. Yleisissäkin tuomioistuimissa noudatetaan eräissä asioissa yleisen prosessilain säännösten lisäksi tai niiden sijasta asianomaisissa erityislaeissa olevia prosessuaalisia säännöksiä. Näiden asioiden käsittely on erityisprosessia edellyttäen, että erityiset prosessisäännökset merkitsevät olennaista poikkeusta yleisestä prosessista.
Normaaliprosessista olennaisesti eroavia säännöksiä on meillä riita-asioissa esimerkiksi isyysasioissa ja merioikeusasioissa. Rikosasioissa vastaavia erityissäännöksiä on mainituissa merioikeusasioissa sekä patenttioikeus, tavaramerkki- ja mallisuoja-asioissa. Edelleen rikosasioissa noudatetaan erityisiä menettelysäännöksiä nuoria rikoksentekijöitä koskevissa asioissa, sakon muuntorangaistusmenettelyssä, sotilasoikeudenkäynnissä, eräissä virkarikosasioissa ja pakkokeinoasioissa (ks. rikosprosessuaaliset pakkokeinot).
Menettely hakemusasioissa. Hakemusasioiden oikeuskäsittely eli hakemuslainkäyttö muodostaa oman, joskin hajanaisen lainkäyttölajinsa. Se kuuluu siviiliprosessiin laajassa mielessä sen vuoksi, että hakemuksen kohteena on yksityisoikeudellinen intressi. Koska hakijalta puuttuu yleensä vastapuoli, on hakemusasioiden käsittely voitu säätää normaalia riitaprosessia yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi. Viime vuosikymmeninä useita merkittäviä aikaisemmin riita-asioina käsiteltyjä asioita, kuten lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat sekä avioeroasiat, on siirretty käsiteltäviksi hakemusasioina. Toisaalta tuomioistuimista on siirretty eräitä aikaisemmin hakemusasioina käsiteltyjä lupa-asioita sekä rekisteröinti- ja kirjaamisasioita muille viranomaisille.
Kirjoittaja: Antti Jokela