Oikeustiede:välikysymys- ja kysymysmenettely

    Tieteen termipankista

    välikysymys- ja kysymysmenettely

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    välikysymys- ja kysymysmenettely
    Määritelmä välikysymys on eduskunnan tietojensaantioikeuden piiriin kuuluva menettelytapa, joka liittyy keskeisesti parlamentarismiin (äänestys eduskunnan luottamuksesta välikysymyksestä käydyn keskustelun jälkeen), kun taas kysymysmenettelyn perussisältönä on kansanedustajien mahdollisuus saada tietoja mm. viranomaistoiminnasta ilman, että asiasta järjestettäisiin täysistuntokeskustelu äänestyksineen
    Selite

    Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon.

    Välikysymys on olennainen eduskunnan opposition toimintamuoto, eivätkä hallituspuolueiden kansanedustajat niitä tee.

    Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

    Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Edustajan kysymykseen liitetään ministerin vastaus, joka laaditaan 21 päivän kuluessa kysymyksen jättämisestä. Kansanedustaja voi saada eduskuntakeskustelun vireille ns. suullisella kysymyksellä, johon valtioneuvoston jäsen vastaa viikoittaisella kyselytunnilla.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 14.7.2024: Oikeustiede:välikysymys- ja kysymysmenettely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:välikysymys- ja kysymysmenettely.)