Oikeustiede:luottamuslause
luottamuslause
| luottamuslause |
Parlamentaarisen hallitusjärjestelmän – parlamentarismin – ytimenä on vaatimus, jonka mukaan hallituksen ja sen ministerien on nautittava parlamentin luottamusta. Kyseessä on viime kädessä parlamentin – Suomessa siis eduskunnan – yleinen luottamus siihen, että hallituspolitiikkaa hoidetaan parlamentin hyväksymän linjan mukaisesti. Kun kysymys on hallituksen tai poikkeuksellisesti yksittäisen ministerin nauttimasta yleisestä luottamuksesta eduskunnassa, ei luottamus ole sidottu tietynlaisten perusteiden olemassaoloon eikä esimerkiksi luottamuksen epäävä kannanotto edellytä mitään perusteiden esittämistä. Luottamuksen olemassaolo tai luottamuksen puuttuminen todetaan äänestyksellä (luottamuslauseäänestys) eduskunnan täysistunnossa. Jos hallitus äänestyksessä saa epäluottamuslauseen (enemmistö äänestykseen osallistuneista kannattaa epäluottamusta tarkoittavan lausuman hyväksymistä) on hallituksen erottava. Käytännössä hallituksen eduskunnassa nauttima – ja tilanteittain ehkä luottamuslauseäänestyksin todettu – luottamus on vahvasti kytköksissä siihen, onko hallituksella (hallituspuolueilla) enemmistö eduskunnassa. On kuitenkin myös mahdollista, että eduskunnassa vähemmistönä olevia puolueita edustava hallitus saa äänestyksessä luottamuslauseen.
Parlamentarismi ja eduskunnalle ylimpänä valtioelimenä kuuluva toimintavapaus edellyttää, että eduskunnalla on suuri vapaus ilman aikaan tai asiayhteyteen liittyviä rajoituksia tai menettelyllisiä esteitä ilmaista luottamuksen puuttuminen tai olemassaolo. Luottamuskysymyksestä päättäminen voi siten tulla täysistunnossa esille monenlaisissa yhteyksissä. Perustuslaissa on Suomessa kuitenkin järjestetty myös erityiset menettelyt, joiden nimenomaisena tarkoituksena on hallituksen nauttiman luottamuksen selvittäminen. Eduskunnasta tulevaan aloitteeseen perustuu menettely, jossa vähintään 20 kansanedustajaa tekee hallitukselle tai ministerille välikysymyksen, ja jossa välikysymykseen annetun vastauksen jälkeen tapahtuvassa käsittelyssä lopuksi äänestetään hallituksen tai ministerin nauttimasta luottamuksesta. Myös hallitus voi omalla aloitteellaan saada luottamuskysymyksen käsiteltäväksi eduskunnassa antamalla jostakin asiasta eduskunnalle tiedonannon. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan täysistunnossa äänestys hallituksen tai ministerin nauttimasta luottamuksesta. Luottamuskysymys saattaa tulla eduskunnassa esille hallituksen "aloitteesta" myös sillä tavoin, että hallitus etukäteen ilmoittaa pitävänsä tietyn ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä samalla luottamuslausekysymyksenä.
Välikysymyksiä hallitukselle on käytännössä esitetty verraten usein. Ne ovat kuitenkin yleensä päätyneet siihen, että hallitus on saanut luottamuslauseen. Välikysymys on viimeksi johtanut hallituksen saamaan epäluottamuslauseeseen ja hallituksen eroon vuonna 1958. Kyseessä tuolloin oli ei-poliittiseksi katsottu (von Fieandtin) hallitus, siis hallitus jota ei ollut muodostettu eduskunnan tukeen nojaavaksi parlamentaariseksi hallitukseksi. Välikysymys ei ole Suomessa koskaan johtanut parlamentaarisen enemmistöhallituksen saamaan epäluottamuslauseeseen.Kirjoittaja: Mikael Hidén
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:luottamuslause. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luottamuslause.)