Oikeustiede:väliintulo/laajempi kuvaus

Oikeuskehitys

Vanhimmassa Ruotsi-Suomen oikeudessa kaikki kansalaiset saivat ottaa osaa lainkäyttöön käräjillä. Asianosaiseksi saattoi ilmoittautua kuka tahansa, jolloin ei tarvittu mitään erityistä väliintulosäännöstöä. Myöhemmin oikeuslaitoksen kehittyessä oikeusriitoja alettiin vähitellen pitää asianosaisten välisenä asiana, johon muilla ei ollut lupa sekaantua. Samalla tuli ajankohtaiseksi kysymys sivullisen oikeusaseman turvaamisesta. Ruotsi-Suomessa väliintulosäännöstö kehittyi lähinnä saksalaisten esikuvien mukaan, joihin puolestaan roomalainen oikeus oli voimakkaasti vaikuttanut.

Ensimmäiset säännökset väliintulosta olivat vasta vuoden 1734 laissa, mutta Ruotsi-Suomen tieteisopissa ja oikeuskäytännössä väliintulo oli tunnettu jo aikaisemmin. Vanhassa oikeudenkäymiskaaren (jäljempänä OK) 18 luvussa olivat erikseen säännökset niin sanotusta sivuväliintulosta, pääväliintulosta ja väliintulosta muutoksenhakuvaiheessa. Säännökset säilyivät asiallisesti lähes muuttumattomina 1.12.1993 voimaan tulleeseen riita-asioiden alioikeusmenettelyn uudistamiseen saakka.

Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä katsottiin tarpeelliseksi säännellä kaikki kumulaatiotilanteet keskitetysti samassa OK 18 luvussa (ks. kumulaatio oikeudenkäynnissä). Lukuun sisältyvät muun ohella edelleen säännökset pääväliintulosta eli kolmannen osallistumisesta oikeudenkäyntiin kantajana ja väliintulosta eli aikaisemmasta sivuväliintulosta.

Pääväliintulo uudessa riita-asiain menettelyssä

Pääväliintulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kolmas henkilö ilmestyy kahden asianosaisen väliseen oikeudenkäyntiin ja vaatii itselleen riidan kohdetta. Pääväliintulo aiheuttaa uuden oikeudenkäynnin, jossa pääväliintulija on kantajana ja alkuperäiset asianosaiset vastaajina. Tällöin on kyseessä eräs tapaus subjektiivista kumulaatiota.

Uuden OK 18 luvun 4 §:n mukaan muun kuin asianosaisen nostama kanne toista tai kumpaakin asianosaista vastaan siitä, mitä riita koskee, on kyseisen muun henkilön vaatimuksesta käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa. Uudessa menettelyssä ei ole enää mahdollista esiintyä pääväliintulijana ilman haastetta, vaan sivullisen on saatettava kanteensa vireille normaaliin tapaan haastehakemuksella.

Sivuväliintulo

Sivuväliintulossa on kysymys varsinaisesta väliintulosta eikä juttujen yhdistämisestä. Tällöin ulkopuolinen henkilö tulee mukaan oikeudenkäyntiin tukemaan jompaakumpaa asianosaista. Uudessa laissa käytetään termiä väliintulo sivuväliintulon merkityksessä.

Sivullisella on uudessa menettelyssä, samoin kuin aikaisemminkin, oikeus osallistua väliintulijana jommankumman asianosaisen puolella oikeudenkäyntiin, jos hän väittää, että asia koskee hänen oikeuttaan, ja esittää todennäköisiä syitä väitteensä tueksi (OK 18 luvun 8§). Väliintuloa on haettava tuomioistuimelta kirjallisesti tai suullisessa käsittelyssä myös suullisesti. Hakemus voidaan tehdä missä käsittelyn vaiheessa tahansa, myös pääkäsittelyssä tai muutoksenhakuasteessa. Asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta (OK 18 luvun 9§).

Väliintulijalla on oikeus toimia oikeudenkäynnissä asianosaisen tavoin. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä oikeudenkäynnin kohteesta tai tehdä muitakaan sellaisia prosessitoimia, jotka ovat ristiriidassa asianosaisen toimen kanssa. Hänellä ole myöskään itsenäistä muutoksenhakuoikeutta (OK 18 luvun 10§:n 1 momentti).

Itsenäinen väliintulija

Itsenäiseksi väliintulijaksi kutsutaan sellaista väliintulijaa, johon tuomion oikeusvoimavaikutus ulottuu samalla tavoin kuin jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena. Tällöin hänellä on välitön väliintulointressi asiassa. Esimerkkinä itsenäiseen väliintuloon oikeutetusta henkilöstä voidaan mainita osakkeenomistaja toisen osakkaan nostamassa yhtiökokouksen moitekannetta koskevassa asiassa.

Uudessa laissa itsenäiselle väliintulijalle on säädetty asianosaisen asema oikeudenkäynnissä (OK 18 luvun10 §:n 2 momentti). Asianosaisen asemastaan huolimatta itsenäinen väliintulija ei ole jutun asianosainen, vaan ainoastaan väliintulija.