suojeluvastuu

Määritelmä kansainvälispoliittinen oppi, jonka mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on toissijainen velvollisuus suojella valtioiden kansalaisia puuttumattomuusperiaatteesta huolimatta mikäli valtio itse laiminlyö kansalaistensa suojelun

Selite

Vuoden 1999 Kosovon ilmapommitukset olivat kansainväliselle yhteisölle vaikea pala. Pommitukset tunnustettiin yleisesti "kansainvälisen oikeuden vastaisiksi mutta silti oikeutetuiksi" ('illegal but legitimate'). Monet kokivat, että kansainvälisessä oikeudessa vallitsi katve joka tulisi täyttää tai selventää. Vuonna 2001 Kanadan isännöimä kansainvälinen asiantuntijapaneeli ICISS muotoili mietinnössään uuden opin suojeluvastuusta ('Responsibility to Protect', 'R2P', 'RtoP'), ja YK:n yleiskokous kannatti suojeluvastuun käsitettä vuoden 2005 huippukokouksen loppujulistuksessa. Suomi on johdonmukaisesti puoltanut suojeluvastuun käsitettä kansainvälisessä yhteistyössä.

Suojeluvastuun lähtökohta on, että valtiosuvereniteettiin kuuluu velvollisuus suojella kansalaisia hirmuteoilta ja ihmisoikeusloukkauksilta ja että tämä vastuu kuuluu ensisijaisesti valtiolle itselleen. Mikäli väestö kuitenkin kärsii vakavasti sisällissodan, sorron tai valtion hajoamisen vuoksi ja kyseinen valtio osoittautuu 'haluttomaksi tai kyvyttömäksi' korjaamaan tilannetta, tällöin kansainvälisoikeudellinen puuttumattomuusperiaate (joka kieltää puuttumisen valtion sisäisiin asioihin) väistyy kansainvälisen suojeluvastuun tieltä. ICISS:n mietinnössä kansainvälisen yhteisön suojeluvelvollisuus ymmärretään laajasti velvollisuutena ehkäistä, reagoida ja jälleenrakentaa. Kysymys siitä, voiko suojeluvastuu oikeuttaa aseellisen intervention, on kiistanalainen. Alkuperäinen ICISS:n raportti ja YK:n yleiskokous jättivät kysymyksen epäselväksi. Eri tahot ovat sittemmin vedonneet suojeluvastuuseen voimankäytön yhteydessä. Myös YK:n turvallisuusneuvosto viittasi nimenomaisesti suojeluvastuuseen päätöslauselmissa 1970 ja 1973, joiden johdosta NATO aloitti ilmapommitukset Libyassa 2011.

Oppi suojeluvastuusta on herättänyt myös huolta väärinkäytöstä. Kun vakavat hirmuteot ja ihmisoikeusloukkaukset ovat jo muutoinkin kansainvälisoikeudellisesti kiellettyjä, voidaan kysyä, palveleeko suojeluvastuuopin varsinainen lisäarvo lopulta niitä tahoja, jotka etsivät kansainväliseltä yhteisöltä oikeutusta voimankäyttöön. Kun voimankäyttö tapahtuu pääsääntöisesti niin, että suuret valtiot käyttävät voimaa pieniä valtioita vastaan, tarjoaako suojeluvastuuoppi lopulta vain välineen, jolla nämä suuret valtiot saavat myös itse päättää milloin niiden toiminta on oikeutettua? Esimerkiksi Venäjä on yrittänyt perustella kansainvälisen yhteisön jyrkästi tuomitsemaa Krimin miehitystä suojeluvastuulla.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Hoffman&Nollkameper(eds)2016, ICISS2001, KoskenniemiM2002, OrfordA2011a, OrfordA2011b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:suojeluvastuu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:suojeluvastuu.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →