Oikeustiede:Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous |
Yleiskokouksen päätökset ovat pääasiassa suosituksia, jotka eivät sido jäsenvaltioita. Kuitenkin YK:n talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa sekä vaaleissa ja menettelytapakysymyksissä yleiskokouksen päätökset velvoittavat jäsenvaltioita. Sama koskee päätöksiä, joissa on kyse jäsenyydestä järjestössä ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Varsinkin kehitysmaat ovat korostaneet yleiskokouksen päätöksenteon laajempaakin velvoittavuutta. Tämä koskee erityisesti kehitysmaiden taloudellisen toimeentulon perusehtoja käsitteleviä asiakirjoja. Peruskirja ei kuitenkaan anna tukea tällaiselle tulkinnalle.
Välillisesti yleiskokouksen päätöslauselmilla voi olla myös oikeudellista vaikutusta. Päätöslauselmat voivat ilmentää voimassa olevaa kansainvälistä tapaoikeutta tai vaikuttaa sen kehitykseen. Ne saattavat myös vakiinnuttaa YK:n peruskirjan tulkintoja, kuten valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita koskeva päätöslauselma vuodelta 1970. Lisäksi usein menetellään siten, että tärkeiksi koetuista asioista hyväksytään ensin päätöslauselma tai julistus (joka on ns. pehmeää oikeutta, soft law) ja tämän jälkeen jatketaan toimia osapuolia velvoittavan valtiosopimuksen valmistelemiseksi. Yleiskokouksen päätöslauselmilla on vaikutusta myös sikäli, että valtioiden on vaikea toimia yleiskokouksessa hyväksymänsä päätöslauselman vastaisesti uskottavuuttaan menettämättä.Kirjoittajat: Erkki Kourula ja Tarja Långström
Lähikäsitteet
- rauhanturvatoiminta
- Yhdistyneet kansakunnat
- Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja
- Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto
Käytetyt lähteet
Chesterman&al(toim.)2016, LeismaI(toim.)2009, Simma&al(toim.)2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous.)