Oikeustiede:rakennusoikeus (esineoikeus)
rakennusoikeus (esineoikeus)
rakennusoikeus (esineoikeus) |
Rakennusoikeudella on sekä julkis- että yksityisoikeudellinen puoli. Julkisoikeudellisesti tarkasteltuna rakennusoikeudella voidaan tarkoittaa kaavoitus- ja rakentamisoikeudellisessa päätöksenteossa muodostuvaa mahdollisuutta käyttää kiinteistöä rakentamiseen. Yksityisoikeudellisesti tarkasteltuna kysymys puolestaan koskee sitä, kuka saa käyttää hyväkseen tätä käyttömahdollisuutta.
Esineoikeuden kannalta rakennusoikeus on kiinteistöön hallinnollisella päätöksenteolla liitetty ominaisuus, josta voidaan sopia samalla tavoin kuin kiinteistön käytöstä muutoinkin. Rakennusoikeuden hyödyntämismahdollisuus kuuluu kiinteistön omistajalle, mutta tämä voi sopimuksin antaa kiinteistön rakentamismahdollisuuden sivulliselle esimerkiksi perustamalla kiinteistöön kohdistuvan maanvuokraoikeuden. Kiinteistön yhteisomistajat puolestaan voivat hallinnanjakosopimuksella sopia rakennusoikeuden jakamisesta keskinäisissä suhteissaan. Sopiminen ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa rakennusoikeutta määrittävän hallinnollisen normiston – kuten asemakaavan – kanssa.
Kiinteistön omistajanvaihdoksissa ja käyttösuhteiden muutoksissa rakennusoikeus seuraa kiinteistön esineoikeudellista kohtalonyhteyttä, eikä esimerkiksi asemakaavan mukaista käyttämätöntä rakennusoikeutta voida myydä tai vuokrata itsenäisenä oikeutena.Kirjoittaja: Martti Häkkänen
Lähikäsitteet
- hallinnanjakosopimus
- hallinta
- kiinteistö
- maanvuokra
- omistusoikeus
- rajoitetut esineoikeudet
- staattinen suoja
Käytetyt lähteet
MajamaaV1986, s. 546-560, TeporaJ2004, s. 321-365, HolloE2006, s. 162, HäkkänenM2011, s. 359-430
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:rakennusoikeus (esineoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rakennusoikeus (esineoikeus).)