Oikeustiede:perustoimeentulon turva

    Tieteen termipankista

    perustoimeentulon turva
    valtiosääntöoikeus

    perustoimeentulon turva
    Määritelmä viittaa valtiosääntöoikeudellisessa kontekstissa perusoikeutena jokaiselle taattuun oikeuteen korostettuun turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella
    Selite

    Perustuslain 19.2 §:n säännöksessä tarkoitettu turva merkitsee pitemmälle menevää tai parempaa turvan tasoa kuin 1 momentti (oikeus välttämättömään toimeentuloon).

    Perustoimeentuloturvan saamisen edellytykset kirjataan lakiin ja yleensä ilman tarveharkintaklausuulia. PeL 19.2 §:n luettelemissa kriisitilanteissa elävien ihmisten oikeuksia toteuttavissa säädöksissä tulee olla tehokas oikeusturvasäännöstö.

    Perustuslakivaliokunta määrittelee lainsäätäjän PeL 19.2 §:ssä säädetyn velvoitteen seuraavasti: "Tällä säännöksellä on asetettu lainsäätäjälle velvoite taata jokaiselle perustoimeentuloturvaa tarvitsevalle subjektiivinen oikeus säädettävään julkisen vallan järjestämään turvaan, joka on yhteydessä säännöksessä lueteltuihin sosiaalisiin riskitilanteisiin samoin kuin lailla kulloinkin annettaviin säännöksiin saamisedellytyksistä ja tarveharkinnasta sekä menettelymuodosta." 2 momenttia luonnehditaan perustoimeentulon turvaksi. Turva merkitsee tällöin pidemmälle menevää turvan tasoa kuin pykälän 1 momentin mukainen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustoimeentulon turva ei siten voi muodostua 1 momentin mukaisesta viimesijaisesta turvasta (PeVL 33/2004, uusi sairausvakuutuslaki, viittauksin PeVM 25/1994 ja HE 309/1993).
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 3.11.2024: Oikeustiede:perustoimeentulon turva. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perustoimeentulon turva.)