Oikeustiede:oikeus välttämättömään toimeentuloon
oikeus välttämättömään toimeentuloon
oikeus välttämättömään toimeentuloon |
Edellytyksenä subjektiivisen oikeuden syntymiselle on, että henkilö ei kykene hankkimaan sellaista turvaa omalla toiminnallaan taikka ei saa sitä muista sosiaaliturvajärjestelmistä tai muilta henkilöiltä (HE 309/1993 s. 69). Tällä perusoikeudella näyttää olevan lähes poikkeuksettoman perusoikeuden luonne.
Perustuslain 19.1 §:ssä tarkoitetun turvan saamisen edellytykset selvitetään yksilökohtaisella tarveharkinnalla. Tällöin pyritään varmistamaan sellainen tulotaso ja palvelut, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Tukeen kuuluu esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilymisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Hallituksen perusoikeusuudistusesityksessä viitattiin sosiaalihuoltolain (710/82) mukaiseen tulotukeen. Tosin PeL 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Sosiaalihuoltolaki ei kiinnittänyt tätä sosiaalista perusoikeutta nimenomaisesti siihen tasoon, joka vallitsi vuonna 1995 (perusoikeusuudistuksen toteutus) vuoden 1982 sosiaalihuoltolain nojalla.
Vaikka 1 momentin säännös luonnehditaan subjektiiviseksi oikeudeksi, se edellyttää käytännössä alemmanasteista lainsäädäntöä, joka sisältää säännökset tukimuodoista, niiden saamisedellytyksistä, tarveharkinnasta ja menettelymuodoista (PeVM 25/1994 s. 4).Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- eksistenssiminimi
- hyvinvointivaltio
- ihmisarvon loukkaamattomuus
- perusoikeussuojajärjestelmä
- perustoimeentulon turva
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:oikeus välttämättömään toimeentuloon. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeus välttämättömään toimeentuloon.)