passiviteetti


passiviteetti

Määritelmä oikeuksien säilyttämiseksi vaadittavan reagoinnin laiminlyönti

Selite

Oikeuksien säilyttäminen voi edellyttää reagointia ajan kulumiseen, jolloin passiviteetti voi johtaa saamis- tai esineoikeuden menetykseen (saamisen vanhentuminen, nautintasuoja). Reagointivelvollisuus voi kuulua oikeustilan selvittämistä koskevaan menettelyyn (prekluusio). Myös oikeudenloukkauksen seuraamusten toteuttaminen edellyttää tavallisesti ajoissa suoritettua reagointia (reklamaatio sopimusrikkomuksen perusteella, vahingonkorvauksen vanhentuminen, vaatimus oikeudenvastaisen tilan korjaamisesta, esimerkiksi naapurin oikeuksia loukkaavan rakentamisen oikaisemisesta). Oikeus vedota oikeustoimen pätemättömyyteen voidaan menettää passiviteetin vuoksi (OikTL 28 § 2 mom. ja 32 § 2 mom.).

Joskus passiivisuus on lupa ymmärtää tahdonilmaisua vastaavaksi signaaliksi. Sopimuksen tekemisessä tarjouksen tekijä voi joutua passiviteetin vuoksi sidotuksi myöhästyneeseen tai tarjouksesta poikkeavaan vastaukseen (OikTL 4 § 2 mom. ja 6 § 2 mom.). Mutta jos tarjous tehdään toimittamalla suoritus vastapuolelle, tämän ei sidonnaisuuden torjuakseen tarvitse reagoida edes palauttamalla suoritus. Sallimisperusteinen valtuutus voi syntyä päämiehen salliessa jatkuvasti toisen tehdä oikeustoimia hänen puolestaan.

Esimerkkejä passiviteettisääntelystä ovat myös prosessuaaliset määräajat sekä moitekanteiden, etuosto- ja lunastusoikeuksien määräajat, tavaramerkin menetys käyttämättä jäämisen vuoksi ja pakkolisenssi patenttiin, jota ei käytetä kotimaassa kohtuullisessa laajuudessa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Rudanko

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

ArnholmCJ1975, s. 46, CervinU1960, KarlgrenH1965

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:passiviteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:passiviteetti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →