Oikeustiede:prosessuaalinen määräaika
prosessuaalinen määräaika
| prosessuaalinen määräaika |
Määräajoilla pyritään turvaamaan oikeudenkäynnin keskitystä, käsittelyn tarkoituksenmukaisuutta sekä oikeusvarmuutta. Riita-asiassa asianosaisilla ei pääsääntöisesti ole toimimisvelvollisuutta, jolloin prosessitoimille määritellyillä aikarajoilla pyritään siihen, että oikeudenkäynti pystytään toimittamaan loppuun ja asianosaisten prosessitoimille on tietty etukäteen tiedossa oleva määräaika. Määräajan ylittyminen tavallisesti johtaa siihen, että kyseiseen prosessitoimeen ei enää voida ryhtyä.
Oikeudenkäynneissä tehtäville prosessitoimille voidaan asettaa joko vähimmäis- tai enimmäisaikoja. Rikosasioissa on esimerkiksi vähimmäisaikoja vastaajan puolustuksen valmistelun turvaamiseksi. Enimmäisaikoja käytetään tavallisesti riita-asioissa sekä muutoksenhaussa, sillä esimerkiksi tyytymättömyyden ilmoittamiselle sekä valituksen toimittamiselle on laissa määritelty enimmäisajat. Määräajat ilmoitetaan yleensä päivin, viikoin, kuukausin tai vuosin.
Määräajan laiminlyönti riita-asiassa tai muutoksenhaussa johtaa tavallisesti prekluusioon eli siihen, että oikeus prosessitoimen suorittamiseen kuten esimerkiksi valituksen tekemiselle on menetetty. Mikäli laiminlyöntiin on ollut laillinen este, prekluusiota ei kuitenkaan sovelleta. Määräaika voidaan tietyin edellytyksin palauttaa myös ylimääräisen muutoksenhaun keinoin.Kirjoittaja: Antti Tapanila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:prosessuaalinen määräaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:prosessuaalinen määräaika.)
