Oikeustiede:saanto
saanto
saanto |
Saannot jaetaan johdannaisiin ja itsenäisiin. Johdannaisessa saannossa omistusoikeuden saamisen perusteena on edeltäjän (eli saantomiehen) omistusoikeus. Itsenäisestä saannosta on kysymys silloin, kun omistusoikeuden saaminen ei riipu edeltäjän omistusoikeudesta.
Itsenäiset saannot jaetaan puolestaan kumoaviin (eli ekstinktiivisiin) ja alkuperäisiin. Alkuperäisen saannon kohteena olevalla esineellä ei ole entuudestaan omistajaa. Tyypillinen alkuperäinen saanto on valtaus. Myös valmistaminen on katsottu alkuperäiseksi saannoksi. Ekstinktiivinen saanto kumoaa jonkun sivullisen omistusoikeuden. Esimerkiksi (pakko)lunastussaanto kumoaa entisen omistajan oikeuden lunastuksen kohteeseen, eikä saantoa voida moittia (lunastuslaki 56 § 2 mom.). Samaten löytö on ekstinktiivinen saanto. Erään ekstinktiivisten saantojen ryhmän muodostavat tapaukset, joissa omistusoikeuden kumoutuminen perustuu vilpittömän mielen suojaa koskeviin sääntöihin, kuten kauppakaaren 11 luvun 4 §:ään ja 12 luvun 4 §:ään.
Johdannaiset ja ekstinktiiviset saannot muodostavat yhdessä omistajanvaihdossaantojen ryhmän. Näille saannoille on yhteistä omistusoikeuden subjektin vaihtuminen.Kirjoittaja: Jarmo Tuomisto
Lähikäsitteet
- aluesaanto kansainvälisessä oikeudessa
- lunastus
- löytötavara
- omistusoikeus
- valmistaminen (esineoikeus)
- valtaus (esineoikeus)
- varallisuusoikeus
- vilpitön mieli
Käytetyt lähteet
Saarnilehto&al2012, TeporaJ2008
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.10.2024: Oikeustiede:saanto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:saanto.)