Oikeustiede:oikeushenkilön perusoikeussuoja
oikeushenkilön perusoikeussuoja
| oikeushenkilön perusoikeussuoja |
Valtiosääntöjen historiassa perusoikeuksista on alkujaan säädetty yksittäisten ihmisten suojaamiseksi julkisen vallan toiminnoilta. Tällainen tausta näkyi vuoden 1919 hallitusmuodon säännöksissä, jotka olivat luonteeltaan pääosin ns. vapausoikeuksia (kuten henkilökohtainen vapaus ja sananvapaus) ja kohdistuivat Suomen kansalaisten oikeusasemaan. Myös ihmisoikeussopimuksille on tyypillistä vain fyysisiin henkilöihin viittaava kirjoitustapa sekä suojan kohdetta määritettäessä (kuten "aviopuolisot") että suojan sisällön muotoilussa ("oikeus uskonnonvapauteen"), joskin niihinkin sisältyy perustuslain perusoikeusluettelon kanssa identtisiä tulkinnanvaraisempia ilmauksia kuten "jokaisella on oikeus".
Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa perusoikeuksien kohde ilmaistiin vuoden 1919 hallitusmuodon sanonnoista (kansalaisten oikeudet) poiketen ihmisten oikeuksina lähinnä siten, että perusoikeudet luonnehdittiin "jokaisen" oikeuksiksi ja perusoikeusluetteloon lisättiin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistyksellisen perusoikeudet. Perustavoitteena oli edelleen ihmiskeskeinen sääntely; kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti suojaaminen ulotettiin kuitenkin jokaiseen valtion alueella olevaan fyysiseen henkilöön. Perustuslain teksti jätti edelleen avoimesi sen, omaavatko oikeushenkilöt perusoikeussuojaa - joko suoraan tai tulkintakonstruktiolla, jonka mukaan perusoikeussuoja ulottuu yksityiseen ihmiseen oikeushenkilörakenteen välityksin.
Eräät perusoikeuksista ovat jo luonteeltaan kollektiivisia (mm. kokoontumis- ja yhdistymisvapaus). Toisiin taas perusoikeussuoja ei ole luontevasti sovellettavissa (mm. TSS-oikeudet, henkilökohtainen turvallisuus ja vaalioikeus). Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoista havaitaan, että perusoikeussuojaa annetaan useissa perusoikeusyhteyksissä erityyppisille yhteisöille kuten osakeyhtiöille, yksityisille yliopistoille, elinkeinonharjoittajille ja säätiöille.
Oikeushenkilöiden perusoikeussuojan kannalta ongelmallisimpia perusoikeuksia ovat olleet omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus. Yhtenäistä teoriaa oikeushenkilöiden perusoikeussuojasta ei perustuslakivaliokunnan lausunnoissa ole esitetty.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- eduskunnan perustuslakivaliokunta
- elinkeinovapaus
- henkilökohtainen turvallisuus
- oikeushenkilö
- omaisuudensuoja
- omaisuudensuojan pörssiyhtiökriteeri
- perusoikeusluokitukset
- perusoikeussuojajärjestelmä
- vaalioikeus
- yhdistymisvapaus
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:oikeushenkilön perusoikeussuoja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeushenkilön perusoikeussuoja.)
