Oikeustiede:oikeudenkäyntikelpoisuus

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

oikeudenkäyntikelpoisuus

oikeudenkäyntikelpoisuus
prosessitoimikelpoisuus
Definition asianosaisen kyky käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynnissä
Explanation

Oikeudenkäynnin asianosaisten kykyä käyttää itsenäisesti puhevaltaansa kutsutaan oikeudenkäyntikelpoisuudeksi tai prosessitoimikelpoisuudeksi. Se on abstrakti, yleinen ominaisuus, jonka olemassaolo tai puuttuminen ei liity yksittäiseen oikeudenkäyntiin, eräitä erikseen säänneltyjä asioita lukuun ottamatta. Prosessitoimikelpoisuus vastaa aineellisoikeudellista oikeustoimikelpoisuutta eli yleistä kelpoisuutta tehdä päteviä oikeustoimia. Oikeustoimikelpoinen henkilö määrää itse oikeustoimistaan, oikeustoimikelvoton tarvitsee tähän edustajan. Vastaavasti oikeudenkäyntikelpoinen asianosainen käyttää puhevaltaansa itse, oikeudenkäyntikelvoton tarvitsee puhevallan käyttämiseen edustajan, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä laillista (lakimääräistä eli legaalista) edustajaa. Oikeudenkäyntikelvottoman asianosaisen legaalinen edustaja voi prosessata asianosaisen puolesta itse, tai hän voi valtuuttaa oikeudenkäyntiasiamiehen.

Kysymys oikeudenkäyntikelpoisuudesta ja sen puuttumisesta koskee luonnollisia henkilöitä. Oikeushenkilöthän eivät sellaisinaan kykene prosessaamaan itse, vaan niiden puhevaltaa käyttää aina laillinen edustaja (esim. osakeyhtiön hallitus).

Oikeudenkäymiskaaren (OK, 4/1734) 12:1-5:ssä säädetään oikeudenkäyntikelpoisuuden ja sen puuttumisen perusteista. Luonnollisen henkilön oikeudenkäyntikelpoisuus edellyttää pääsääntöisesti täysivaltaisuutta. Täysi-ikäinen eli 18 vuotta täyttänyt henkilö, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu holhoustoimesta annetun lain (442/1999) perusteella, on kaikissa asioissaan itse oikeudenkäyntikelpoinen. Koska alle 18–vuotiaat ja ne täysi-ikäiset, joiden toimintakelpoisuutta on rajoitettu (yleensä jonkin psyykkistä suorituskykyä heikentävän syyn vuoksi), tarvitsevat edunvalvonta-apua asioidensa hoitamisessa, he tarvitsevat sitä lähtökohtaisesti sitä myös oikeudenkäynnissä. Näin ollen vajaavaltaiselta, eräin poikkeuksin, puuttuu oikeudenkäyntikelpoisuus. Alaikäisen ollessa riita-asian asianosaisena tai rikosasiassa asianomistajana hänen puhevaltaansa käyttää huoltaja tai muu laillinen edustaja. Täysi-ikäisen vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hänelle määrätty edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Rikosasian vastaajana vajaavaltainen käyttää itse puhevaltaansa, jos hän on syyntakeinen, mutta edunvalvojalla, huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus käyttää itsenäisesti puhevaltaa vajaavaltaisen ohella. Täysi-ikäisen syyntakeettoman rikosasian vastaajan puhevaltaa käyttää edunvalvoja tai laillinen edustaja.

OK 12 luvussa säännellyt poikkeukset vajaavaltaisen oikeudenkäyntikelvottomuudesta riita-asioissa vastaavat pitkälti vajaavaltaisen aineellista määräysvaltaa omiin asioihinsa. Niinpä vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa, jos hänellä on oikeus aineellisesti määrätä siitä, mikä on riidan kohteena tai jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen vajaavaltaisella on itsenäinen kelpoisuus. Jos täysi-ikäisen henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehensä puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää.

Oikeudenkäyntikelpoisuus on ehdoton prosessinedellytys. Tuomioistuimen on viran puolesta kontrolloitava, että oikeudenkäyntikelvottoman asianosaisen puhevaltaa käytetään laillisesti. Näin ollen kysymys ei ole prosessinedellytyksestä, jonka puuttumisesta seuraisi suoraan kanteen tutkimatta jättäminen, vaan päinvastoin tuomioistuimen on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä saamaan oikeudenkäyntikelvottomalle asianosaiselle laissa edellytetty puhevallan käyttäjä.
Additional Information
Kirjoittaja: Tuomas Hupli

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.9.2021: Oikeustiede:oikeudenkäyntikelpoisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudenkäyntikelpoisuus.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →