Oikeustiede:asialegitimaatio

    Tieteen termipankista

    asialegitimaatio | asiavaltuus

    asialegitimaatio
    asiavaltuus
    Määritelmä asianosaisen oikeutus käydä oikeutta omissa nimissään oikeudenkäynnin kohteena olevasta asiasta
    Selite

    Asialegitimaatio (asiavaltuus) on prosessuaalinen oikeutus, joka kuuluu sille, jolla on oikeus omissa nimissään vaatia oikeussuojaa oikeudenkäynnin kohteeksi saatetulle vaatimukselle. Useimmiten asiavaltuus samastuu riidan kohteena olevaan aineellisoikeudelliseen oikeussuhteeseen, mutta oikeus vaatia oikeussuojaa tietylle intressille saattaa kuulua aineellisen oikeussuhteen ulkopuoliselle taholle. Käytännössä merkittävin tilanne, jossa asialegitimaatio irtautuu aineellisen oikeussuhteen osapuolista, on konkurssi: konkurssiin asetettu velallinen on edelleen omaisuutensa omistaja ja velkasuhteidensa velallinen, mutta asiavaltuus konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta ja velkojien saatavia koskevissa riidoissa siirtyy konkurssin alkaessa konkurssipesälle. Lisäksi asiavaltuus voi kuulua usealle henkilölle itsenäisesti siten, että yksikin henkilö on oikeutettu prosessaamaan intressistä, joka aineellisen oikeuden mukaan kuuluu yhteisesti muillekin (esimerkiksi yhteisomistusta koskeva riita ja osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöstä koskeva moitekanne).

    Asialegitimaatio on ehdoton prosessinedellytys, joten se ei kuulu sopimusvapauden piiriin. Asianosaiset eivät voi perustaa ns. prosessimandaattia jollekin, jolla lain mukaan ei ole asiavaltuutta kyseisessä asiassa. Jollei oikeudenkäynnissä asianosaisena esiintyvällä ole asialegitimaatiota, kanne on viran puolesta jätettävä tutkimatta.

    Varallisuusoikeudellisissa siviiliriidoissa asialegitimaatio perustuu yleensä kantajan väitteeseen: kun A nostaa kanteen juuri B:tä vastaan väittäen kanteessaan, että A:lla on kanteen mukainen oikeus B:tä vastaan, A:n väite perustaa asiavaltuuden sekä kantajalle että vastaajalle. Kanne tutkitaan ja prosessissa on kysymys juuri siitä, pitääkö A:n väite aineellisen oikeuden perusteella paikkansa vai ei. Toinen asiavaltuuden määräytymisperuste on erityinen laissa säädetty asiavaltuussäännös, joka yleensä sijaitsee asianomaista oikeussuhdetta sääntelevässä aineellisessa säädöksessä. Esimerkiksi perintökaaren (40/1965) mukaan perinnönjaon moitekanteen saa nostaa vain kuolinpesän osakas; osakeyhtiölain (624/2006) mukaan yhtiökokouksen moitekanteen saa nostaa vain osakkeenomistaja ja kanne on nostettava yhtiötä vastaan.

    Rikosasioissa asiavaltuus kantajapuolella eli syyteoikeus on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) mukaan ensisijaisesti syyttäjällä. Näin myös asianomistajarikoksissa, joissa syyttäjän syyteoikeus kuitenkin edellyttää asianomistajan syyttämispyyntöä. Asianomistajan syyteoikeus on toissijainen. Suomen perustuslain (731/1999) 118 §:n mukaan on kuitenkin jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, oikeus omissa nimissään vaatia tälle rangaistusta.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Tuomas Hupli

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 24.5.2024: Oikeustiede:asialegitimaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asialegitimaatio.)