Oikeustiede:lainvalmisteluelin
lainvalmisteluelin
lainvalmisteluelin |
Suomessa lainvalmistelu on järjestetty valtioneuvostossa organisatorisesti hajautetun mallin mukaisesti. Toisin sanoen maassa ei ole yhtä ja ainoaa lainvalmisteluorganisaatiota, jossa säädösehdotukset keskitetysti valmisteltaisiin. Omaksutun hajautetun lainvalmistelumallin mukaan kukin ministeriö vastaa oman hallinnonalansa säädösten valmistelusta. Varsinaisesta valmistelusta vastaa joko ministeriön oma virkakoneisto tai siitä erillinen hankeorganisaatio. Lakien ja muiden säädösehdotusten tarkastuksesta huolehtii oikeusministeriön tarkastusyksikkö. Säädösten toimivuuden seurannasta vastaa asianomainen ministeriö, mutta se voi antaa yksittäistapauksessa tämän tehtävän asetettavalle toimielimelle tai yliopistolle taikka tutkimuslaitokselle. Suomessa lainvalmisteluprosessiin kuuluu myös säädösten kääntäminen ruotsiksi ja tarvittaessa myös kolmelle saamen kielelle, mistä huolehtivat valtioneuvoston kanslian käännöstoimisto ja saamelaiskäräjät.
Lainvalmistelutehtävien hoitamista varten eri ministeriöissä on toteutettu erilaisia ratkaisuja. Pääsäännön mukaisesti ministeriön pysyvään organisaatioon ei ole muodostettu erityisiä lainvalmisteluun erikoistuneita yksiköitä. Poikkeuksena oli aikaisemmin oikeusministeriön lainvalmisteluosasto, jossa myös virkatyönä valmisteltiin yhteiskuntapoliittisesti merkittäviä lainvalmisteluhankkeita. Useimmissa ministeriöissä on kuitenkin joitakin päätyönään tekeviä lainvalmistelijoita, kuten lainsäädäntöjohtajia, -neuvoksia ja -sihteereitä. Yleensä lainvalmistelu ministeriöissä kuuluu virkamiehille vain eräänä tehtävänä hallinnollisten ja muiden tehtävien ohella. Jonkin verran lakia alemmanasteisia säädöksiä valmistellaan valtioneuvoston ulkopuolella. Esimerkiksi eduskunnan kansliassa valmistellaan eduskunnan sisäistä toimintaa koskevia säädöksiä.
Useimmiten merkittävät lainvalmisteluhankkeet valmistellaan niin sanotussa komitealaitoksessa, joka muodostuu ministeriöistä erillisistä määräaikaisista valmisteluelimistä. Näitä on kutsuttu myös valtionhallinnon sivuelinorganisaatioiksi (Kaarlo Tuori). Komitealaitoksen tärkeimpiä valmisteluelimiä ovat monijäseniset komiteat ja toimikunnat. Lisäksi on asetettu niin sanottuja selvitysmiehiä tai -henkilöitä, jotka ovat yhden hengen komiteoita. Ministeriöt ovat viime vuosikymmeninä asettaneet yhä enemmän virkamiehistä koostuvia työryhmiä, joiden työtä ovat linjanneet parlamentaariset seurantaryhmät. Satunnaisesti säädöksiä ovat valmistelleet myös erilaiset projektiryhmät sekä valtion neuvottelukunnat, neuvostot ja lautakunnat.Kirjoittaja: Matti Niemivuo
Lähikäsitteet
- komitealaitos
- lainsäädäntö
- laintarkastuskunta
- lainvalmistelija
- lainvalmistelukunta
- lainvalmisteluprosessi
- säädös
Käytetyt lähteet
Lorange BackerI2013A, Lorange BackerI2013B, NiemivuoM2002, NiemivuoM2008, TalaJ2005, TuoriK1983, TyyniläM1985
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:lainvalmisteluelin. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lainvalmisteluelin.)