Oikeustiede:budjettivalta
budjettivalta
| budjettivalta |
Eduskunta päättää valtion vuotuisesta talousarviossa kootusti valtion tuloista ja menoista. Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Ensisijaisesti veroista koostuvalla tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista.
Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä. Käytännössä talousarvion eduskuntakäsittely kestää n. 3 kuukautta. Eduskuntakäsittely alkaa täysistunnossa pidettävällä lähetekeskustelulla, joka on vuoden tärkeimpiä eduskuntakeskusteluja. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää yleensä valtiovarainministeri, joka esittelee talousarvion päälinjat. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon. Täysistuntokäsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Ns. ainoassa käsittelyssä jokaisesta pääluokasta käydään perusteellinen keskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään. Talousarvion täysistuntokäsittely kestää useita päiviä ja sisältää jopa satoja äänestyksiä.
Useimmiten täysistuntokäsittelyn lopputulos on, että valtiovarainvaliokunnan mietintö hyväksytään sellaisenaan. Talousarvio on valmis sovellettavaksi, kun eduskunta on hyväksynyt talousarvion ja se on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- budjetin ulkopuolinen rahasto
- budjettikehys
- budjettikuri
- budjettiperiaatteet
- budjettisäädökset
- finanssivalta
- kehysbudjetointi
- menolaki
- talousarvioaloite
- talousarvion rautainen perusosa
- valtion talousarvio
- valtiontalous
- virement-kielto
- väliaikainen talousarvio
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:budjettivalta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:budjettivalta.)
