blankettisäädökset

Määritelmä kansainvälisten velvoitteiden, ensisijassa valtiosopimusten voimaan saattamisessa käytettäviä säädöksiä, joiden pääasiallinen sisältö on se, että blankettilaki vahvistaa velvoitteen lakitasoiset ja blankettiasetus sen asetuksentasoiset sääntelyt kansallisen oikeusjärjestyksen osiksi, eli Suomessa voimassa oleviksi

Selite

Perinteisten kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden, määrämuotoisesti tehtävien valtiosopimusten, säännökset voivat poiketa kansallisen oikeusjärjestyksen sääntelyistä. Suomalaisen dualistisen katsontakannan mukaan tällaiset sopimussääntelyt eivät sellaisinaan ole kansallisesti soveltamiskelpoisia oikeussääntöjä lainkäytössä ja hallinnossa. Niinpä ne julistetaan blankettisäädöksin voimassa oleviksi l. inkorporoidaan (sisällytetään) kansalliseen oikeusjärjestykseen (dualismi valtiosopimusoikeudessa). Sen sijaan niissä valtioissa, jotka soveltavat monismia valtiosääntöoikeudessa, velvoitteet ovat sellaisenaan kansallisesti soveltamiskelpoisia.

Blankettisäädöksiä ei käytetä EU-oikeudellisiin säädöksiin lukuun ottamatta perustamissopimuksia ja ns. sekasopimuksia (mixed agreements). EU:n asetukset ovat sellaisenaan jäsenvaltioita sitovia ja soveltamiskelpoisiakin. Direktiivejä, jotka ovat eräänlaisia sitovia säädösmalleja, ei myöskään voimaansaateta, vaan ne implementoidaan eli täytäntöönpannaan kansallisin säädöksin. Tosin tällaisissa implementoivissa laeissa ja kansallisissa asetuksissa saattaa olla blankettisäädösten kaltaisia sääntelyitä siten, että implementoiva säännös viittaa pelkkään EU-säädöksen tunnisteeseen.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:blankettisäädökset. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:blankettisäädökset.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →